Emppu <3
"Tämä kuva on Eemeli Ylitalosta, joka kuljetti postia välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi 30 vuotta kesällä kävellen ja talvella porolla ajaen, joskus hevosellakin. Hänestä tehty postikortti jokus 50-luvulla.
Mainittakoon, että väli Palojoensuu-Kilpisjärvi on 140 km yhteen suuntaan."
Ukki oli aika kovis. Siirty ajasta ikuisuthen ku olin 2- tai 3-vuotias. Emppu tykkäs minusta hirvittävän paljon, soitti aina äitille ja isälle, että Tulkaa Johannan kanssa tänne kylhän ku että ole pitkhän aikhan käyny! vaikka oltaisiin käyty eellispäivänä. Ukki vaan tykkäsi istua sohvalla mummmun kanssa ja katsoa kun leikin. Äiti justhin sano, että tuossa kuvassa Empula on poron kyyissä postisäkkejä ja tuo kuva on otettu jossaki Saarijärven kohala, en sitte tiiä.
Mie ikävöin Emppua niinko muitaki isovanhempia, mie kuulema muistutin Empun yhtä lasta, joka ehti kuolla ko mie synnyin. Emppu ja mummu oli lestadiolaisia, niin siks niillä oli paljon lapsia ja totta kai isä on yks niistä. Isä vain ehti vissiin elää just sitä Populäärimusiikkia Vittulajänkältä -kautta, ko sillä on jossaki välissä ollu ihan Beatles-tukkaki. Eikä se ole pahemmin uskonnollinen, äiti on se, joka minun puolesta rukkoilee. Mulla on jo monta tuola oottamassa. Kaikki isovanhemmat, Juha, isoveli, Patti-setä ja Kerttu-täti. Lempi, ja sitte se mies, joka sanoa minua Lempiksi ja mie sanoin sitä joksiki naiseksi kans, Pertin isä se tais olla. Hissu ja Maija, ja minun kastepappi, Ellu. Kyllä mie uskon, että Juutilainenki minua vähä kattelee, ko mie kerta muistan sen lempivirrenki. Tule kanssani, Herra Jeesus, tule siunaa päivän työ. Tule illoin ja aamuin varhain, tule vielä kun nousee yö. Tule vielä kun nousee yö.
Niin ja tietenki Nelly miehineen on minun suojana, ja Matti, vaikka me Sannan kanssa sitä pölkäsimmäki aina ihan kauheasti! Juoksima sängyn alle piilhon ja Matti tuli matkimhan varista. Joskus teinimpänä ku Matti oli jo nukkunu poijes ja Sanna oli meillä yötä, niin mie heräsin aamula joskus kauhean varhain, kävin kattomassa itteäni peilistä ja tasan sen aikaa ku olin sen peilin eessä, ni varis raakku pihala. Se oli varmasti Matti, tullu kattomhan, että oliko kaikki kunnossa. Silloin mie en ennää pölänny.