Feb 09, 2006 22:40
oon tippunut paskakaivoon. oon vaan maailman pahin marttyyri, valitan joka asiasta ja vihaan itseäni koko ajan enemmän. jee klisee. ihan sama. valivali. nyyh nyyh.
en tiedä miks teen asioita jotka ei oikeastaan kuuluisi mun tyyliin, oon niin ristiriitainen et en itsekään tiedä enää mitä teen missäkin tilanteessa. joskus tuntuu että istun jossakin muualla ja katson suu auki sitä henkilöä, minua, MINÄ! musta tuntuu että mun itseinhoni on jollakin iljettävällä tavalla vääntynyt mielipuoliseen tarpeeseen päteä tyhjänpäiväisissä kouluaineissa. oikeasti, enhän minä missään vaiheessa ajatellut, että hyvä koulumenestys tekee täydellisen ihmisen? KUKA HELVETTI MINÄ OLEN - -
mun tekisi niin helvetisti mieli leikata sivuilta hiukset pois, vaikka mä tiedän ettei se ole oikea keino hoitaa näitä juttuja. niin mä vaan oon aina tehnyt. tehnyt jotain tyhmempiä pikkujuttuja jotka on saanut mut unohtamaan, miten pönttö mä oikeasti olen. musta tuntuis vaan paremmalta ihmiseltä, jos saisin nyt vaan tehdä hetken mielenjohteesta jotakin tyhmää. kamalin homma tässä nyt on, etten tee sitä, koska oon nyt niin aikuinen ja ajattelen muitakin ihmisiä. oho. entä jos en halua olla aikuinen >:(
miten ihmiset jaksaa olla kotona ja koulussa ja hoitaa sosiaaliset suhteet ja urheilla, harrastaa jotain ja katsoa telkkaria ja nukkua tarpeeksi. en oikeasti haluaisi asua itseni kanssa, koska en jaksa tätä paskaa mikä mut ympäröi joka päivä ihan vaan sen takia, että olen liian laiska siivoamaan. enkä mä tiedä onko laiskuuskaan mikään syy. tekosyy, ehkä.
miks on niin vaikeeta parantua, vaikka tietää mistä kohtaa on sairas?