This entry would work better with the music, but there's some software problem and I can't rip the song from the CD for you. I wanted to share the Impromptu by Jean Sibelius with you. We're playing it with the orchestra and it's such a beautiful song that I'm sure that you people would've appreciated it. I'll try to get it to you on some later date
(
Read more... )
Comments 6
Reply
Reply
Ehkä me ollaan vaan liian vanhoja valvomaan yön läpi. Siltä musta ainakin eilen tuntui kun pääsin vihdoin kotia. xp
Reply
Se on paha kun odottaa hermostuvansa ja sitten myös hermostuu. Sitä käy usein. Mut toisaalta mulle on ollut kyl apuakin, et tiedän minkälaiset tilanteet on mulle sosiaalisesti rasittavia, niin osaan sitten antaa itselleni aikaa. Usein ihan vain se, että pääsee hetkeksi pois siitä tilanteesta vaikka ulos jonnekin rauhalliseen paikkaan auttaa jo paljon. Aina ei kyllä ole sellaisia kokoontumisia missä se onnistuisi.
Mä en tiedä mistä mun vatsakipu tuli. Mä en reagoi vatsallani stressaaviin tilanteisiin, mut ehkä tää oli joku poikkeus. Voihan sitä olla, että jotenkin jännittää vatsanalueen lihaksia kun jännittää, ja ne menee sitten kramppiin tai jotain.
Tuosta viimesestä jutusta minkä mainitset, niin en kyllä voi sanoa että mulle kävisi noin. Mä oon enemmänkin sellainen antenni kokoontumisen yleistä fiilistä kohtaan ja se vaikuttaa munkin fiiliksiin. Et jos joku vaikuttaa ( ... )
Reply
Reply
Reply
Leave a comment