Tulevaisuus
Valmistuin siis tuossa alkukuusta artenomiksi (kertoo varmasti paljon siitä, että mitä mie työkseni teen/tekisin). Itse seremonia oli aika kökkö. Missään välissä ei tullut juhlallista oloa ja tuli tunne että höh, ihan sama jos oisin hakenut todistuksen opintotoimistosta. No kakku ja kahvi olivat hyviä ja saamani kukka kaunis. Tilaisuuden jälkeen käytiin syömässä porukalla, kahvilla ja kakulla erään koulukaverin luona ja illalla vielä muutamalla oluella. Mitää erikoista ei kuitenkaan tullut tehtyä.
Nyt sitten se tulevaisuus.. pääsin Jyväskylän yliopistoon lukemaan museologiaa (maisterintutkinto). Jee!!!! En oikein uskonut mahdollisuuksiini päästä. Lähetin paperitkin periaatteella 'eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka..' No, pääsin kuin pääsinkin ja nyt miun pitäs maanantaina siinä kauan odotetussa työtapaamisessa kertoa, että en voikaan olla töissä ens kevääseen asti (jos he vaikka haluaisivat palkata miut). Yliopisto ei oikein katso hyvällä opintojen lykkäämistä tai poissaoloa ekana vuonna tämmösen syyn takia (tai näin olen ymmärtänyt). Ja sitten päälle vielä tämä VR:n väen hyvin ajoitettu lakko. Koska juna on oikeastaan ainoa julkinen väline, jolla pääsee tänne mahdolliselle työpaikalle, asiat meni hankaliksi. Pääsen paikalle, mutta nyt erään toisen henkilön (ns. suosittelijani) aikataulut menivät uusiksi. Toivon että saan töitä edes loppukesäksi (tahdon kovasti oman alan työkokemusta ja rahaa siinä samalla).
Oon tietty todella iloinen yliopistoon pääsystä. Oon halunnut Jyväskylään jo jonkin aikaa, ensin historiaa lukemaan (hain kahdesti, en päässyt) ja nyt museologiaa (lisää luentoja tuhohyönteisistä, jee). En kuitenkaan uskalla iloita asiasta täysillä ennenkuin tämä työasia on selvitetty.
Nyt sitten se tulevaisuus.. pääsin Jyväskylän yliopistoon lukemaan museologiaa (maisterintutkinto). Jee!!!! En oikein uskonut mahdollisuuksiini päästä. Lähetin paperitkin periaatteella 'eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka..' No, pääsin kuin pääsinkin ja nyt miun pitäs maanantaina siinä kauan odotetussa työtapaamisessa kertoa, että en voikaan olla töissä ens kevääseen asti (jos he vaikka haluaisivat palkata miut). Yliopisto ei oikein katso hyvällä opintojen lykkäämistä tai poissaoloa ekana vuonna tämmösen syyn takia (tai näin olen ymmärtänyt). Ja sitten päälle vielä tämä VR:n väen hyvin ajoitettu lakko. Koska juna on oikeastaan ainoa julkinen väline, jolla pääsee tänne mahdolliselle työpaikalle, asiat meni hankaliksi. Pääsen paikalle, mutta nyt erään toisen henkilön (ns. suosittelijani) aikataulut menivät uusiksi. Toivon että saan töitä edes loppukesäksi (tahdon kovasti oman alan työkokemusta ja rahaa siinä samalla).
Oon tietty todella iloinen yliopistoon pääsystä. Oon halunnut Jyväskylään jo jonkin aikaa, ensin historiaa lukemaan (hain kahdesti, en päässyt) ja nyt museologiaa (lisää luentoja tuhohyönteisistä, jee). En kuitenkaan uskalla iloita asiasta täysillä ennenkuin tämä työasia on selvitetty.