Poro Sapporossa
Jokunen päivä sitten päädyin Sapporoon. Se on Hokkaidon suurin kaupunki. Se on myös Japanin uusin suurkaupunki ja se näkyi. Kaupungin arkkitehtuuri on hyvin modernin länsimaalainen. Hirmuisesti ei vanhoja temppeleita tai muita "japanilaistyylisiä" rakennuksia näkynyt.
Turisteja kaupungissa ei kesäisin ilmeisesti paljoa ole verrattuna talveen. Talvella koko Hoikkaido on täynnä laskettelijoita ympäri itäisen pallonpuoliskon. Taisin nähdä vain kolmisen länkkäriä koko kolmen päivän aikana mitä siellä olin.
Koska Sapporo tunnetaan talviurheilusta, kävin turistina katsomassa vuoden 1972 kisojen mäkihyppymäkeä. Komea oli. Japanilaiset turistit olivat ihan ihmeissään sen nähdessään. Onhan se aika iso, mutta niin on Lahden mäkikin. Hyppyrimäen huipulta oli mukavat näköalat kyllä.
Sapporo on myös tunnettu oluestaan. Yritin käydä Sapporon olutmuseossa, mutta onnistuin menemään väärään bussiin ja päädyin jonnekin ihan muualle. Ei voi tajuta, että bussi 88 laiturista 1 menee eri paikkaan kuin bussi 88, joka lähtee laiturista 2.
Turisti-informaatiossa käydessäni törmäsin mielenkiintoiseen ihmiseen. Japanilaiseen, joka puhui sujuvaa suomea. Hänen kanssaan jutustelin pitkät pätkät matkoista ja suomen kielestä. Sapporossa ja Tokiossa opetetaan ilmeisesti yllättävän paljon suomea. Tämäkin neiti oli neljä vuotta paikallisen suomen kielen opettajan kanssa opiskellut ja oli ihan innoissaan. Hän oli juuri tänä kesänä käynyt ensi kertaa Suomessa ja kertoi matkastaan innostuneesti. Oli päässyt käymään Espoossa, Helsingissä ja Kouvolassa.
Sapporon turisti-infossa käy kuulemma noin kaksi suomalaista vuodessa.
Sapporossa alkoivat isot kaupungit väsyttämään, joten päätin lähteä maaseudulle. Tulin idylliseen Furanon kaupunkiin (16 000 asukasta). Ryokanista sain mukavan huoneen ja huomenna menen katsomaan kukkia ja vuoria.
Turisteja kaupungissa ei kesäisin ilmeisesti paljoa ole verrattuna talveen. Talvella koko Hoikkaido on täynnä laskettelijoita ympäri itäisen pallonpuoliskon. Taisin nähdä vain kolmisen länkkäriä koko kolmen päivän aikana mitä siellä olin.
Koska Sapporo tunnetaan talviurheilusta, kävin turistina katsomassa vuoden 1972 kisojen mäkihyppymäkeä. Komea oli. Japanilaiset turistit olivat ihan ihmeissään sen nähdessään. Onhan se aika iso, mutta niin on Lahden mäkikin. Hyppyrimäen huipulta oli mukavat näköalat kyllä.
Sapporo on myös tunnettu oluestaan. Yritin käydä Sapporon olutmuseossa, mutta onnistuin menemään väärään bussiin ja päädyin jonnekin ihan muualle. Ei voi tajuta, että bussi 88 laiturista 1 menee eri paikkaan kuin bussi 88, joka lähtee laiturista 2.
Turisti-informaatiossa käydessäni törmäsin mielenkiintoiseen ihmiseen. Japanilaiseen, joka puhui sujuvaa suomea. Hänen kanssaan jutustelin pitkät pätkät matkoista ja suomen kielestä. Sapporossa ja Tokiossa opetetaan ilmeisesti yllättävän paljon suomea. Tämäkin neiti oli neljä vuotta paikallisen suomen kielen opettajan kanssa opiskellut ja oli ihan innoissaan. Hän oli juuri tänä kesänä käynyt ensi kertaa Suomessa ja kertoi matkastaan innostuneesti. Oli päässyt käymään Espoossa, Helsingissä ja Kouvolassa.
Sapporon turisti-infossa käy kuulemma noin kaksi suomalaista vuodessa.
Sapporossa alkoivat isot kaupungit väsyttämään, joten päätin lähteä maaseudulle. Tulin idylliseen Furanon kaupunkiin (16 000 asukasta). Ryokanista sain mukavan huoneen ja huomenna menen katsomaan kukkia ja vuoria.