Apr 22, 2008 08:31
Noh,en mä kestänyt enään. Juttelin taas Sallin kanssa ja lopulta totesin että en voi jatkaa näin. Olin kirjottanu monia uusia viestejä Mikalle,tosin en ollut lähettänyt yhtäkään. Lähetin sitten sille neljä viestiä,toiset lyhyempiä,toiset pidempiä. Pyysin yhessä niistä et se tulis tänne tänä vkl et voidaan jutella.
Sit vaan odotin ja jännitin.
Melkeen kolme tuntia odotin kunnes se vastaa:
"Vooi herranlettas kun kaikki pitää tehdä vaikeaksi :D Voin tulla siel käymään mut koko vkl en voi olla koska pitäis käydä ostaa kalusteita"
Aika epäromanttisesti ja iloisesti vastattu kuten sen tapoihin kuuluu. Tuleepahan tänne sit. Kun luin ton pienen normaalilta kuulostavan viestin,huusin ilosta ja juoksentelin ympäriinsä ja halailin ihmisiä. Yhtäkkiä vaan se tyhjyys oli poissa,kun nyt on mahdollisuus muuttua.
Kumma miten elämä voi olla noin sidoksissa yhteen ihmiseen.
Koitan saada tosiaan puhuttua muutoksista ja haluisin kertoa ja näyttää sille joitain asioita mistä se ei ole koskaan tiennyt musta.
Mä haluan tän toimivan,tosissaan. En mä tahdo olla tyhjä ja onneton.
Mä olen heikko olento rakkauden edessä.
Perjantaina laittaudun oikein nätiksi kun se tulee. :>