Flesh and spirit
Meitsi lintsii taas. Kahvi, Fazerina ja marjajogurtti odottelee, varsinaisen aamupalan vetelin napaani jo kuudelta. Tarjolla olisi ollut psykan luento, mutta tunnin aihe muistutti enemmän uskontotiedettä mututuntumalta, joten jäin suosiolla kotiin. Yritän karkottaa orastavaa päänsärkyä parasetamolilla ja em. ruoilla, mutta pahoin pelkään ettei se suostu karkottumaan.
Eilen terapiassa täyteltiin ahdistuspäiväkirjaa ja ajatuspäiväkirjaa ja ketjuanalyysiä ja ties mitä. Teki mieli välillä sanoa että täytä keskenäs mutta palauttelin mieleeni kuinka paljon tyyppi veloittaa istunnolta ja olin kohtuukiltisti, välillä tosin oli pakko hymyillä sarkastisesti.
Sikäli kuin nyt joku yläastetuttuni tätä sattuisi lukemaan (on muuten varsin epätodennäköistä. Jos, niin pyydän huikkaamaan), on pakko mainita että saatan saada yhteyden kauan kaipaamaani Markoon! Marko oli ihan huipputyyppi yläasteella ja pideltiin yhtä vielä kun olin lukiossa, haha, rullaluisteltiin Kylänevantien talon katolla ym. mukavaa. Tai en mä mutta pojat. Tai ei oikeastaan pojistakaan muut kuin eräs, joka tituleerasi itseään johtajaksi. Muttei se mitään, Marko on ihan paras ja kerrankin oikeasti kiinnostaa mitä jollekin nykyään kuuluu ja miten sen elämä on mennyt!
Huoh, omituinen hysteerinen olo. Oon kuitenkin hoidellu asioita jo tänä aamuna, kaikenlaisia asioita siis, toisin kuin eilen, jolloin olin illalla aivan lamaantunut, ja ajatuspäiväkirjojen ja ketjuanalyysien lomassa vaan valitin terapeutille uupumusta ja väsymystä. "Sulla taitaa olla depressiivinen vaihe menossa". Joo. No, yritän nyt saada luettua anatomiaa ennen kuin lähden kouluun (pakko vielä mainita että aion koulussa pitää ympäristö-kurssilla esityksen otsakkeella Masentuneen silmin, ja lukea päiväkirjamerkintöjäni hieman muokattuina. Nars-nars. Nyt mennään sieltä mistä yli päästään, esitelmän olis toki voinut tehdä jostain muustakin, koska käytännössä vaihtoehdot olivat rajattomat. No, tuleepa realiteettiterapiaa eräille ryhmäläisillekin).
Ps. Lahdessa olijat: Menkää katsomaan:
Eilen terapiassa täyteltiin ahdistuspäiväkirjaa ja ajatuspäiväkirjaa ja ketjuanalyysiä ja ties mitä. Teki mieli välillä sanoa että täytä keskenäs mutta palauttelin mieleeni kuinka paljon tyyppi veloittaa istunnolta ja olin kohtuukiltisti, välillä tosin oli pakko hymyillä sarkastisesti.
Sikäli kuin nyt joku yläastetuttuni tätä sattuisi lukemaan (on muuten varsin epätodennäköistä. Jos, niin pyydän huikkaamaan), on pakko mainita että saatan saada yhteyden kauan kaipaamaani Markoon! Marko oli ihan huipputyyppi yläasteella ja pideltiin yhtä vielä kun olin lukiossa, haha, rullaluisteltiin Kylänevantien talon katolla ym. mukavaa. Tai en mä mutta pojat. Tai ei oikeastaan pojistakaan muut kuin eräs, joka tituleerasi itseään johtajaksi. Muttei se mitään, Marko on ihan paras ja kerrankin oikeasti kiinnostaa mitä jollekin nykyään kuuluu ja miten sen elämä on mennyt!
Huoh, omituinen hysteerinen olo. Oon kuitenkin hoidellu asioita jo tänä aamuna, kaikenlaisia asioita siis, toisin kuin eilen, jolloin olin illalla aivan lamaantunut, ja ajatuspäiväkirjojen ja ketjuanalyysien lomassa vaan valitin terapeutille uupumusta ja väsymystä. "Sulla taitaa olla depressiivinen vaihe menossa". Joo. No, yritän nyt saada luettua anatomiaa ennen kuin lähden kouluun (pakko vielä mainita että aion koulussa pitää ympäristö-kurssilla esityksen otsakkeella Masentuneen silmin, ja lukea päiväkirjamerkintöjäni hieman muokattuina. Nars-nars. Nyt mennään sieltä mistä yli päästään, esitelmän olis toki voinut tehdä jostain muustakin, koska käytännössä vaihtoehdot olivat rajattomat. No, tuleepa realiteettiterapiaa eräille ryhmäläisillekin).
Ps. Lahdessa olijat: Menkää katsomaan: