Let me speak.

Nov 11, 2006 00:18

Onpas kerta kaikkiaan hymyilyttävä olo. <)
Tarviiko siihen jotain syytä olla. Ei kai.
Kynttilät palavat ja vaaleanpunainen lamppu pallon sisällä ja on hyriseviä kissoja ja
saan olla ihan rauhassa vaan...
Kuuntelen Last FM:ää. <3
Äsken Conan O´Brienin musavieraana oli Peeping Tom, yksi Mike Pattonin lukuisista bändeistä. (Faith no more, Mr. Bungle, Fantomas, Tomahawk...)
Kerrassaan ihana yllätys! <)
Mike Patton on ehkä ollut kuitenkin Se Juttu minulle, jos olen jaksanut ihmisiä ihailla.
Se ÄÄNI! <3
Enpä minä ihmisiä paljon jaksa ihailla, en ole jaksanut aikoihin.
Ihmisten aikaansaannoksia kyllä toki, se on ihan eri asia kuin ihailla ihmistä.
Harvoja ihailen todella.
Semmoisia aitoja ja viisaita ja empaattisia ja rakkaudellisia ihmisiä.
Mutta ihmiset ovat aina vaan ihmisiä.
Rakkaus on ihmistä suurempi voima.
Semmoinen Suuri Voima, tiedättehän, lapset, en nyt puhu romanttisesta rakkaudesta.
Se on niin haurasta.
"Ja suurin niistä on rakkaus" -- luuletteko todella että siinä puhutaan "romanttisesta" rakkaudesta?
Miettikääpä.
Tjooh.
Shalom Adonai! <)
Previous post Next post
Up