Tänään on tällainen olo. Tuntuu että valtava pauhu olisi juuri lakannut ja varsin pöllämystyneenä nousen ylös ja kaikkialla on hiljaista ja pölyä ja tuhkaa ja raunioita, mutta myrsky on ohi ja vaikka korvani vielä soivat, minä kävelen ja katson mitä on jäljellä ja mikä on tuhoutunut. Tuntuu, että nyt alkaa jälleenrakentaminen ja se kestää oman aikana ja paljon pihoja on tyhjinä vielä pitkään, mutta minussa on katastrofin jälkeistä intoa päästä takaisin ihanaan arkeen.