Loppu on byrokratiaa
... tää oli sit tässä tää yliopisto-opiskelu. Ihan oikeasti. Kävin tekemässä kypsyysnäytteen, joka nyt luultavasti kuitenkin hyväksytään ja hain gradut painosta ja vein ne tiedekuntaan, josta etenevät laitokselle arvostelua varten. Loppu on pelkkää byrokratiaa, enkä voi enää itse tehdä tai vaikuttaa asiaan mitenkään (paitsi tietysti toimittamalla tarvittavat tutkintoanomuspaperit ajoissa jne.) Olo on tyhjä. En mää tajua että tää loppuu nyt. Oli pakko tulla istumaan hetkeksi humanistisen tiedekunnan atk-luokkaan ja naputella tässä vähän aikaa.
Aamulla jännitti aivan hurjasti, en tajua ees miten silleen ja ekat 5 minsaa tenttisalissa varmaan vaan kattelin ympärilleni. En oo ollut tenttitilanteessa ees sitten elokuun 2006 joten piti vähän fiilistellä koko tilannetta. Vastaus kypsäriin nyt meni miten meni, mutta luotan siihen, että se hyväksytään kun kuitenkin melkolailla aiheesta sen konseptillisen sinne rustasin. Sitten menin yo-painoon ja hain ne gradut. Näyttää jumalattomalta jöötiltä tuolleen kansissa, semmonen olo että mitä ihmettä, määkö tuon muka oon tehny. Laatu on mitä on, mutta se on kuitenkin oikeasti tehty ja kansissa. Ihan oikea gradu!
Nyt on vaan outo olo mahassa ja vähän melkeen itkettääkin kun rupesi tuntumaan lopulliselta. Musta kun ei mitään jatko-opiskelijaa tule eikä tää akateemisuus ole minussa niin, että mitään jatkotutkimusta alkaisin oikeasti väsäämään (ainakaan tässä elämänvaiheessa). Sitten varmaan pääsee itku, kun lähtee publiikista kesäkuussa.
Juhlistan tätä nyt sitten nauttimalla illalla parin ystävän seurassa etanoita ja tiramisua sekä lasillisen valkkaria. Niitä lähden tästä nyt hankkimaan ja ehkäpä voisi käydä ostamassa itselleen jotain pientä kivaa vähän kuin palkinnoksi. Musta tulee Maisteri Halonen!
Aamulla jännitti aivan hurjasti, en tajua ees miten silleen ja ekat 5 minsaa tenttisalissa varmaan vaan kattelin ympärilleni. En oo ollut tenttitilanteessa ees sitten elokuun 2006 joten piti vähän fiilistellä koko tilannetta. Vastaus kypsäriin nyt meni miten meni, mutta luotan siihen, että se hyväksytään kun kuitenkin melkolailla aiheesta sen konseptillisen sinne rustasin. Sitten menin yo-painoon ja hain ne gradut. Näyttää jumalattomalta jöötiltä tuolleen kansissa, semmonen olo että mitä ihmettä, määkö tuon muka oon tehny. Laatu on mitä on, mutta se on kuitenkin oikeasti tehty ja kansissa. Ihan oikea gradu!
Nyt on vaan outo olo mahassa ja vähän melkeen itkettääkin kun rupesi tuntumaan lopulliselta. Musta kun ei mitään jatko-opiskelijaa tule eikä tää akateemisuus ole minussa niin, että mitään jatkotutkimusta alkaisin oikeasti väsäämään (ainakaan tässä elämänvaiheessa). Sitten varmaan pääsee itku, kun lähtee publiikista kesäkuussa.
Juhlistan tätä nyt sitten nauttimalla illalla parin ystävän seurassa etanoita ja tiramisua sekä lasillisen valkkaria. Niitä lähden tästä nyt hankkimaan ja ehkäpä voisi käydä ostamassa itselleen jotain pientä kivaa vähän kuin palkinnoksi. Musta tulee Maisteri Halonen!