Sittenkin!

Feb 27, 2007 18:50

Huhhuh, kylläpä piti taas jännittää urakalla. Oli hirveä työpäivä kun kokoajan vaan ootti että kuulispa jo.

Ja sitte ne piti reilusti yli kahden tunnin kokouksen, eikä kukaan sen päätyttyä tullut sanomaan mitään. Sitten jostain kuultiin, että asiasta keskustellaan vielä eikä kukaan oikeen sanonut että milloin tai miten asia etenee. Ehti tulla jo hermostus kun mietin vain, että huomenna on viimeinen työsopimuksen voimassaolopäiväkin.

Lopulta mun pomo nappasi päätoimittajaa hihasta ja sitten se tuli just kun työaika loppui, sanomaan että ovat aikeissa minut ottaa. Jei! Suullinen sopimus todistajien läsnäollessa lienee riittävän sitova, vaikkei nimi vielä paperissa olekaan, eli vakituinen paikka on minun. Tuli tosi hyvä mieli etenkin siitä, että mun oma esimiesnainen oli niin iloinen että se ihan halasi minua. Päätoimittajaa en sentään halannut, kättelin vain.

Aika outo olo, ei oikeen pysty tajuaan. Johtuu ehkä myös siitä, että stressin ja jännityksen laukeaminen aiheutti pääkipua ja kurkkukipua eli on ihan pöllähtänyt olo. Huh. Huomenna sitten kaikkia käytännön asioita, mitä vakkarisopimus tuo muassaan. Ja pitää kai sitä liittoonkin liittyä, nyt kun on oikea työläinen.
Previous post Next post
Up