Aihe, jota en ole aikoihin käsitellyt.

Jun 19, 2006 23:03

Keikka kertomuksista innostuneet pistän omani tänne joka ajoittui tuonne kylmään maaliskuuhun Saksaan, jolloin Moi Dix Mois esiintyi Berliinissä Huxleyssa (19.3.)

Keikkapaikan etsintä oli täyttä tuskaa. :D siis kävimme 18 päivä etsimässä keikkapaikan valmiiksi, koska emme keikkapäivänä halunneet harhailla ja hyvä että teimme niin!!! Harhailimme nimittäin sen kadun toiseen päähän mikä oli keikkapaikan osoite. eli jouduimme kävelemään about 5km vaikka u-bahnilla olisi päässyt helposti edestakaisin, mutta emme tienneet missä keikkapaikka oli, joten kävelimme. Kaikkein pahinta oli se, että ystäväni oli nähny keikkapaikan "nimen" mutta oli ajatellut "höh, mikshä tuossa on sama nimi ku se paikka mihi meijä pitää 19. päivä mennä" Ja "Huxleyn" löytäminen koko rakennuksesta oli SAATANAN vaikeaa!! nimittäin nimeä Huxley ei lukenut missään. oli vain surkea pieni oviaukko joka ei missään nimessä näyttänyt "luotettavalta" ovelta. xD Kysyimme viereisen kojun myyjältä missä kummassa on Huxleys.. Emme olevinaan ymmärtäneet hänen selitystään, joten hän lähti viemään meitä sinne... hyvin "luotettavalle" ovelle.. Selvä. Huxleys löydetty.(Ja tässä pieni Deja vu.. Teimme saman Neotokyon kanssa!!! menimme sen kadun MELKEIN toiseen päähän miä oli Neotokyon osoite.. eli kävelimme varmaan 7km.. voitte uskoa että otti päähän se harhaan meno ja käveleminen vaikka olisi yhtä hyvin voinut käyttää U-Bahnia.. no nyt sitä muistelee vain hymyssä suin. :)

Menimme noin 16.00 aikoihin Huxleyhin joka toimi keikkapaikkana todella jännittyneinä. Kysyin kaveriltani tunteeko hän itsensä alipukeutuneeksi ja hän vastasi kyllä kuten minäkin. Ihmiset näyttivät todella upeilta! paljon kauniita ja komeita Gothic lolitoja ja muita. paljon valkosilmiä joita oli ilo katsella. :D Jonottaminen tuntui ikuisuudelta. eikä se yhtään helpottanut kun keikka työntekijä nousi pöydälle seisomaan ja käski ihmisten mennä kahteen jonoon, oikealle jotkut ja vasemmalle jotkut. sanoihan hän sen enkuksikin mutta ei se meille asti kuulunut ja kysyimme edeltä olevalta että mitä hän sanoi. meille sitten sanottiin että lipulliset vasemmalle ja liputtomat oikealle. me menimme vasemmalle ja kerkesimme olla sinä hyvän aikaa kun kyseinen työntekijä joutui uusiksi selittämään jotain ja pyysimme taas käännöstä joltain. Selvä, olimme Fanclubilaisten jonossa ja jouduimme vaihtamaan jonoa tavallisiin keikkalaisiin. kyllä se siinä vaiheessa turhautti mennä jonossa vain taaksepäin. Mutta oikeastaan oli hyvä että jouduimme vaihtamaan jonoa, koska tapasimme saksalaisen Jenniferin joka auttoi meitä todella paljon siellä. käänti puheita ja toimi muutenkin todella ystävällisesti. ja samassa jonossa oli eräs ruotsalainen jätkä (pakko mainita tästä, pahoittelen xD xD) jolla oli täydellisen shokkipunaiset hiukset ja punaiset piilolinssit ja täysipitkä nahkatakki!!! saattaa kuulostaa vaatimattomalta mutta hän näytti todella upealta! (toivottavasti en ala kuulostamaan friikiltä xD tai no mitä väliä sillä on jos kuulostan..) jonottamisessa oli ärsyttävää ihmisten pompottaminen.. "istukaa alas ne joilla on liput, menkää taaksepäin, istukaa alas kaikki edessä jotta saadaan kuva, menkää taaksepäin, älkää menkö vasemmalle puolen, MENKÄÄ TAAKSEPÄIN" ihankun ihmiset eivät heti olisi liikkuneet eteenpäin sen jälkeen ku menivät taaksepäin.. no sitten vihdoin kun fanclubilaiset olivat puoltatuntia aijemmin päässet sisään ennen meitä tavallisia siis, mekin pääsimme. turvatarkastuksen läpi ( xD ) päästyä narikoitten kautta keikkahalliin ostamaan fani tavaraa (Keikkapaita, keikkajuliste, pinssejä, kaksi hihamerkkiä, UPEA musta kynttilä Moi Dix Mois logolla) ja lavan eteen odottamaan reilut puoli tuntia keikanalkua.

Aaaww, sitä kun kello löi puoli yhdeksän.. ihmiset alkoivat huutamaan "moi di mua!" (tai no kyllä te tiedätte..) ja auts sitä äänen määrää kun Hayato ja Sugiya tulivat paikoilleen ja sitten K, Mana ja Seth. (olipa kerran tärykalvot..) Mutta loistavaa settiä. Tunsi kokevansa todellakin jotain uutta. en muista soittolistaa, koska en älynnyt painaa sitä mieleen.. mutta deus ex machinan soittivat kahdesti. muutenkin soittivat uuden levyn kaikki kappaleet. ainakin minun mielestäni/muistaakseni.
Aaaaww... Manan synttärit.. oli aivan ihanaa.. Bändi poistui lavalta joksikin aikaa ja sitten kaikki muut tulivat lavalle paitsi Mana. juttu meni suunnilleen näin:

K: Do you Know what day is today!?
Audience: It's Mana-samas Birthday!!
K: DO YOU KNOW WHAT DAY IS TODAY!!??
A: IT'S MANA-SAMAS BIRTHDAY!!
K: It's Mana-samas birthday! BUT! Where is Mana-sama?? (Seth nostaa käsiään ja katsoo merkitsevästi)
A: *laugh*
K: Maybe he will shown us if you call his name. But you have to be very louder! When I count to 3 you call his name. ARE YOU READY!?
A: YES!!
K: One!... Two!... Three!!!
A: Mana-sama!!!!!!!
K: Noo, no, no, no. You can be much more loud, i think. Let's try again. ARE YOU READY??!!
A: YES!!!
K: ONE!! TWO!! THREE!!
A: MANA-SAMAAA!!!!!!!!!!!!

("Louder" kyllä kuulosti tosi hassulta kun K sanoi sen.. "rouder" ^^ )

Ja Mana saapui lavalle kumartelemaan ja vastaanottamaan bändin todella coolin version onnittelulaulusta. ah! ja yleisö lauloi mukana. Onnea Mana-sama!

Bändi sitten soitti vielä muutaman biisin ja poistui lavalta ja valot tulivat saliin. hetken päästä lavalle tuli keikan järjestäjiä selittämään jotain saksaksi.. Oli aika valita 20 yleisöstä tapamaan Manaa bäkkärille. K toi mustassa moi dix mois logolla varustetussa kipossa arvontaan osallistujien nimet. Number one kun valittiin Mana teki hienon käsiliikehdintän ja näytti yhtä sormea ja yleisö repesi nauramaan. xD (no se näytti vähän hassulta..) oi niitä onnellisia joitten nimi sanottiin.. kaikkein suurin järkytys oli suunnilleen 10. nimen kohdalla.. "Miia P...... P........!!" suu loksahti auki kun kaverini nimi kuulutettiin!!!!!! aaaaww!!! kaverini oli ehkä pari metriä minun takani ja tein salaman nopean käännöksen hänen suuntaan ja huudettiin täysillä ja rynnättiin halaa toisiamme!! Mana, K ja kaksi keikkavastaavaa kääntyivät katsomaan mua ja kaveriani koska olimme aivan lavan läheisyydessä ja kaikkein kovaäänisimmät sillä hetkellä. :D *heh* no sitten odotin että minunkin nimeni tulisi sieltä mutta eihän se sieltä kuulunut.. ): no sitten kun kaikki 20 oli valittu K kaatoi loput nimet lavalle ja poistuivat siitä ja Vipit pääsivät tapaamaan Manaa.. Annoin Kaverilleni oman lahjani jotta hän antaisi sen Manalle ja sanoin että sano hänelle että se on minulta (oma levyni toki halusin hänen sanovan että se on minulta ..Kaverini haukkui vip tapaamisen.. Siellä oli otettu muutama yhteiskuva Manan kanssa (joita ei tule nettiin koska huone ja valaistus olivat rumia Manan mielestä. xD) jonka jälkeen vipit pääsivät kättelemään Manaa ja antamaan lahjansa. :) Itse olisin ollut ikionnellinen jos olisin päässyt sinne ja koskemaan Manaa.. Ja kaveri kehtasi vielä sanoa että hänen olisi pitänyt antaa se Vip minulle!! argh.. hyvähän se on jälkeenpäin sanoa niin..

no sitten kun huxley meni kiinni läksimme kävelemään ulospäin kun meidät pysäytetään "excuse me. Sorry to bothering you but can I take a picture of you because you're looking so cool" tässä vaiheessa meinasimme revetä. :D ympärillä oli paaaaljon coolimman näköisiä ihmisiä kuin mitä me olimme mutta kuin sai poseerata kameralle niin mikäs siinä. räpsi vielä kolme kuvaa meistä. sitten juttelimme tytön kanssa joka otti ne kuvat ja kertoi olevansa portugalista kavereittensa kanssa siellä. sitten sovimme että lähdemme jatkoille heidän kanssa. kun olimme kävelleet ehkä 10 m ulko-ovelta näimme mustan pakettiauton jonka kyydissä oli Moi Dix Mois. Minä näin vain Manan kasvot ja muitten takaraivot tai jotain kun he ajoivat meistä ohi ja jäimme suu auki tuijottamaan heitä. Portugalislaiset sanoi että manalla olisi ollut Adidaksen takki päällä, mutta tiiä sit, minä vain tuijotin autoa.. joka teki jotain todella mielenkiintoista. siinä oli kolme yhteen suuntaan olevaa ajokaistaa missä mdm:n ajoi ja siis jotain uskomatonta.. he ajoivat sen pakettiauton POIKITTAIN risteykseen valoihin! me kaikki 7 katsottiin että mitä helvettiä toi auto tekee.. mutta siihen se jäi odottamaan ja tukkimaan tietä. en osaa oikein selittää tuota tilannetta koska se oli tosi omituista, mutta me nopeasti kävelimme (joojoo kävelimme x)) siihen risteykseen ja vilkutimme Manalle joka tyynesti vilkutti meille takaisin kuin kuningatar. xD sitten kuski onnistui saamaan auton normaalisti tielle kun valoit vaihtuivat vihreiksi heille ja he ajoivat pois ja me jäätiin jälkeen nauramaan.

tämä siis kirjoitettu joskus viikko keikan jälkeen. :)
Previous post Next post
Up