Clear liquor and cloudy eyed, too early to say goodnight
Huh. En tiedä tiedättekö sitä tunnetta, kun joku ihminen vie vain jalat alta. Ei auta vaikka kuinka olisitte ihastuneet tai sitoutuneet johonkin toiseen, mutta kun tämä Yksi tulee juttelemaan niin a) puhe muuttuu mukahauskaksi änkytykseksi b) ette yhtään tiedä minne kätenne laittaa c) nurkat ja seinät alkavat yht'äkkiä näyttää erittäin mielenkiintoisilta. Voi että. Samana iltana joudutte katsomaan kuina tämä tanssii jonkun pojan kanssa aivan liian lähekkäin ja voit vain muistella kaikkia niitä tilaisuuksiasi jolloin mokasit kaiken niin täydellisesti. Samalla jossain takaraivossa on se pieni ääni, joka sanoo että "ehkä vielä jonain päivänä...." Silti tiedät, että olet tehnyt ja sanonut niin tyhmiä asioita, että mitään mahdollisuuksia ei ole, enää koskaan. Silti. Se on niin ihana. Äärimmäisen hajoittavaa.
Niin. Lähdin tänään siis Klubille (Mestarisoundi) Joonan houkuttelemana. Joona soitteli joskus vähän puolenyön jälkeen ja ensin kieltäydyin kohteliaasti kutsusta. Mutta sitten epävarmuus ja ikävät ajatukset alkoivat hiipiä puseroon, samalla naapurihuoneesta alkoi kantautua myös aivan liian äänekkäitä rakastelun ääniä. Vedin farkut jalkaan ja lähdin. Pääsin Klubille joskus vähän ennen yhtä ja tapasin siellä Joonan ja pari muutakin kaveria ja sitten tietysti hänet, josta ensimmäinen kappale kertoi. Huomenna ei taida olla menemistä kouluun. Tai ainakin nyt tuntuu siltä. Ja itse kun luulin, että tietyt asiat rauhoittaisivat ja jättäisivät tällaiset "pakko päästä kotoota pooois!!!" -illat kokonaan taakse. Ehkä ne eivät sitten jätäkään.
Niin. Lähdin tänään siis Klubille (Mestarisoundi) Joonan houkuttelemana. Joona soitteli joskus vähän puolenyön jälkeen ja ensin kieltäydyin kohteliaasti kutsusta. Mutta sitten epävarmuus ja ikävät ajatukset alkoivat hiipiä puseroon, samalla naapurihuoneesta alkoi kantautua myös aivan liian äänekkäitä rakastelun ääniä. Vedin farkut jalkaan ja lähdin. Pääsin Klubille joskus vähän ennen yhtä ja tapasin siellä Joonan ja pari muutakin kaveria ja sitten tietysti hänet, josta ensimmäinen kappale kertoi. Huomenna ei taida olla menemistä kouluun. Tai ainakin nyt tuntuu siltä. Ja itse kun luulin, että tietyt asiat rauhoittaisivat ja jättäisivät tällaiset "pakko päästä kotoota pooois!!!" -illat kokonaan taakse. Ehkä ne eivät sitten jätäkään.
Click to view