Sep 12, 2009 21:51
Minulla on jäljellä enää sata sivua Catching Firea ja voi apua, miten minä jaksan odottaa seuraavaa osaa? Peeta on ryöstänyt sydämeni kokonaan ja täydellisesti (uuden, tälle koneelle asennetun Ubuntun mukaan kannettavani nimikin on Peeta, huoh) ja voi että se nainen osaa tihentää juonta! Olisinpa itsekin yhtä taitava kertoja, hrr.
Kävin Jyväskylässä. Siperia oli hirveän suloinen, syötiin suklaamunkkeja ja sen lasit oli hullun vahvat ja se näytti alussa vähän eksyneeltä istuessaan penkillä. Naurettiin nettiopetusvideolle ja ties mitä. Hetken oli kuin olisi ollut toinenkin pikkusisko.
Näin myös pojan, sen joka on kahlittu inttiin vielä 300 päivää. Hymyilin kuitenkin, sillä tänään opin, että kotiutuminen tapahtuukin päivää aikaisemmin kuin olin laskenut. Huomenna niitä päiviä on siis enää alle kolmesataa, hurjaa!
Minulla on ikävä Kauniaisia, ikävä oravia, ikävä yöllisiä keskusteluja teologiasta ja kämppistä, joka kuuluu Team Edwardiin. Enkä haluaisi lukea eteenpäin kirjaa, koska sitten se loppuu ja minulle tulee vain ikävä.
Olen juuri nyt onnellinen. Huomenna odottaa operaatio rästilista, mutta ehkä sekin voi olla hauskaa.
hunger games,
matkat,
362,
ihastuminen,
sisäoppilaitostaminen,
kirjat