Hihih. :D Klikkaamalla tuota 362-tagia saa aika hyvän kokonaiskuvan vuosista 2009-2015 (2009 se oli armeijassa, siitä tagi - ja silloin tää keissi oli aktiivisimmillaan), mutta voishan sitä kai tiivistettynä kertoa tarinan tähänkin. :)
2005 olin siis samalla riparilla E:n kanssa, ihastuin siihen silloin ja sen jälkeen nähtiin aina muutaman kerran vuodessa ja elättelin ihastustani. Tähän mennessä olen tainnut päättää neljä parisuhdetta E:n takia (kun ei kukaan poika vain tunnu samalta, lopulta) ja muutenkin elämä ympyränä aina palauttaa minut vastakkain sen kanssa.
2007 kerroin tunteistani riparilla, jossa oltiin molemmat isosina, E kantoi kitaraa, sanoi että "Mä mietin asiaa" ja käveli pois, ja koska se on introvertti ja pohdiskelija ja perfektionisti, se ei sitten ikinä palannut asiaan.
Kesällä 2009 vietettiin kaksi viikkoa putkeen toistemme seurassa, lähennyttiin hirveästi, seikkailtiin mm. Himoksella kiipeilemässä keskellä yötä, istuttiin kaatosateessa juttelemassa aamuyöstä, käytiin soutelemassa ja puhuttiin tulevaisuudesta ja unelmista ja melkein muistutin sitä siitä, että olen ihastunut, mutta päätin odottaa, että se pääsisi armeijasta, jonne oli lähdössä. No, armeijan aikana yhteinen ystävämme tunnustikin tunteensa ja E alkoi seurustella sen kanssa, joten 2010-2011 jätin asian sikseen.
2011 syksyllä kierros palasi E:hen - tietenkin - ja 2012 syksyllä nähtiin ja mun piti mennä laittamaan sen luo ruokaa, mutta sitä ei sitten koskaan tapahtunutkaan. Tapasin meripojan, ihastuin, alettiin seurustella ja suunnilleen kahden ja puolen vuoden ajan en puhunut E:lle mitään, koska pelkäsin sitä, että jos nähtäisiin, kaikki menisi pieleen ja pilaisin suhteen meripojan kanssa tavoittelemalla kuuta.
No, tänä keväänä sitten meripoika ja mä erottiin - hyvä ratkaisu, koska vaikka rakastankin sitä, se on ehdottomasti enemmän sellainen hyvä ystävä ja se taas ei koskaan kokenut varsinaisesti rakastavansa mua, suhde oli vain muuten toimiva ja turvallinen - ja näin E:tä sitten miltei välittömästi eron jälkeen, kun osuttiin samalle leirille. Istuttiin juttelemassa aamukolmeen ja mietin, että EI TAAS EI VIELÄKIN, mutta kyllä vaan. :P
Kesän alussa sitten kerroin sille tunteistani pelkurimaisesti sähköpostilla ja se sanoi, että haluaa jutella kasvotusten, ja matkustin sitten viikko sitten tiistaina Kajaaniin juttelemaan ja odotin eitä, mutta sitten vastaus olikin tuo "odota", joten... tässä sitä ollaan. :D Nähdään kaiketi seuraavan kerran elokuussa, mutta E:n tuntien sillä ei silloinkaan varmaan ole mitään vastausta vielä miljoonaan vuoteen.
No, millainen E sitten on? Se on rauhallinen, kärsivällinen, lempeä introvertti, mutta myös valtavan hauska ja luova persoona. Opiskelee lääkäriksi, fiilistelee Stingiä ja C. S. Lewisia, on paljon älykkäämpi kuin mä (osasyy siihen, miksi siitä tykkään). Sillä on lämmin sydän ja erittäin vahva kristillinen usko (ja mä unelmoin vähän lähetystyöhön lähtemisestä E:n kanssa). Se laulaa todella kauniisti, soittaa kitaraa, tykkää käydä aamulenkeillä ja tietää hirveästi asioista. Isoimpia heikkouksia ovat perfektionismi, kyvyttömyys pitää ihmisiin yhteyttä ja tuo asioiden analysoiminen puhki ennen siirtojen tekemistä - ja lopputuloksena usein se, ettei siirtoja tehdä lainkaan. :P E:llä on maailman hurmaavin vino hymy, kauniit kädet ja syvä katse ja se on ihminen, johon luotan todella, todella paljon.
Awwwws! Aivan ihanaa ja ihan vähän kamalaa myös :D Ehkä olet vaan löytänyt niin helmen pojan että se ei millään unohdu! Odotan innolla kyllä tarinan jatkoa :)
2005 olin siis samalla riparilla E:n kanssa, ihastuin siihen silloin ja sen jälkeen nähtiin aina muutaman kerran vuodessa ja elättelin ihastustani. Tähän mennessä olen tainnut päättää neljä parisuhdetta E:n takia (kun ei kukaan poika vain tunnu samalta, lopulta) ja muutenkin elämä ympyränä aina palauttaa minut vastakkain sen kanssa.
2007 kerroin tunteistani riparilla, jossa oltiin molemmat isosina, E kantoi kitaraa, sanoi että "Mä mietin asiaa" ja käveli pois, ja koska se on introvertti ja pohdiskelija ja perfektionisti, se ei sitten ikinä palannut asiaan.
Kesällä 2009 vietettiin kaksi viikkoa putkeen toistemme seurassa, lähennyttiin hirveästi, seikkailtiin mm. Himoksella kiipeilemässä keskellä yötä, istuttiin kaatosateessa juttelemassa aamuyöstä, käytiin soutelemassa ja puhuttiin tulevaisuudesta ja unelmista ja melkein muistutin sitä siitä, että olen ihastunut, mutta päätin odottaa, että se pääsisi armeijasta, jonne oli lähdössä. No, armeijan aikana yhteinen ystävämme tunnustikin tunteensa ja E alkoi seurustella sen kanssa, joten 2010-2011 jätin asian sikseen.
2011 syksyllä kierros palasi E:hen - tietenkin - ja 2012 syksyllä nähtiin ja mun piti mennä laittamaan sen luo ruokaa, mutta sitä ei sitten koskaan tapahtunutkaan. Tapasin meripojan, ihastuin, alettiin seurustella ja suunnilleen kahden ja puolen vuoden ajan en puhunut E:lle mitään, koska pelkäsin sitä, että jos nähtäisiin, kaikki menisi pieleen ja pilaisin suhteen meripojan kanssa tavoittelemalla kuuta.
No, tänä keväänä sitten meripoika ja mä erottiin - hyvä ratkaisu, koska vaikka rakastankin sitä, se on ehdottomasti enemmän sellainen hyvä ystävä ja se taas ei koskaan kokenut varsinaisesti rakastavansa mua, suhde oli vain muuten toimiva ja turvallinen - ja näin E:tä sitten miltei välittömästi eron jälkeen, kun osuttiin samalle leirille. Istuttiin juttelemassa aamukolmeen ja mietin, että EI TAAS EI VIELÄKIN, mutta kyllä vaan. :P
Kesän alussa sitten kerroin sille tunteistani pelkurimaisesti sähköpostilla ja se sanoi, että haluaa jutella kasvotusten, ja matkustin sitten viikko sitten tiistaina Kajaaniin juttelemaan ja odotin eitä, mutta sitten vastaus olikin tuo "odota", joten... tässä sitä ollaan. :D Nähdään kaiketi seuraavan kerran elokuussa, mutta E:n tuntien sillä ei silloinkaan varmaan ole mitään vastausta vielä miljoonaan vuoteen.
No, millainen E sitten on? Se on rauhallinen, kärsivällinen, lempeä introvertti, mutta myös valtavan hauska ja luova persoona. Opiskelee lääkäriksi, fiilistelee Stingiä ja C. S. Lewisia, on paljon älykkäämpi kuin mä (osasyy siihen, miksi siitä tykkään). Sillä on lämmin sydän ja erittäin vahva kristillinen usko (ja mä unelmoin vähän lähetystyöhön lähtemisestä E:n kanssa). Se laulaa todella kauniisti, soittaa kitaraa, tykkää käydä aamulenkeillä ja tietää hirveästi asioista. Isoimpia heikkouksia ovat perfektionismi, kyvyttömyys pitää ihmisiin yhteyttä ja tuo asioiden analysoiminen puhki ennen siirtojen tekemistä - ja lopputuloksena usein se, ettei siirtoja tehdä lainkaan. :P E:llä on maailman hurmaavin vino hymy, kauniit kädet ja syvä katse ja se on ihminen, johon luotan todella, todella paljon.
Reply
Reply
Leave a comment