Jun 17, 2011 08:46
Aurinko soitti eilen. Olin jo aika väsynyt ja vähän angstinenkin ja tietysti kun kuulin sen äänen iski ihan järjetön ikävä ja sitten olin koko puhelun vähän vaikea. Se on niin hankalaa kun sillä pojalla ei juurikaan ole tapana sanoa söpöjä asioita - varsinkaan puhelimessa - ja sitten taas itse niitä kaipaisi kun ollaan erossa ja niin. Mutta se soitti! Sekin on jo paljon, koska auringolla on yleensä tapana uppoutua täysin siihen mitä tekee ja se tarkoittaa sitä, että yleensä jos se on leirillä niin se ei ota juurikaan yhteyttä. Ja sen puheista sai jopa sellaisen käsityksen, että se olisi ajatellut soittaa vielä myöhemmin tänään uudestaan.
Aloittelin eilen junassa Hannu Rajaniemen Kvanttivarasta. Paha sanoa, pidänkö kirjasta vai ärsyttääkö se vain minua - tarinassa on mukana niin paljon mukanäppärää kikkailua, erikoisia sanoja ja übervahvoja hahmoja, että se heikentää lukunautintoa. Toisaalta olen vasta sivulla 60, joten ehkäpä mielipiteeni ehtii vielä muuttua. Ajattelin joka tapauksessa lukea tuon loppuun, koska olen viimeaikoina jättänyt niin paljon kirjoja kesken.
Eilen junassa käytävän toisella puolella istui Timo Soini. Nyt olen Juupajoella, täällä on vihreää ja myös hieman kylmää ja satiinilakanoissa on hankala nukkua.
koti,
junat,
pariisi-ilmiö,
kirjat