against the evening sky a formation
kesää on mennyt jo metrikaupalla ja oi kuinka paljon olisikaan tarinoita. on ollut välillä niin kovin myrskyisää, että on hukannut itsensä sinne johonkin. sain töitä myymästä mansikoita, joka on paikoin tosi mukavaa. välillä vaan asiakkaat osaa olla hyvinkin ikäviä ja herranen sentään, kysehän on vaan mansikoista! mutta parempi tuo on kuin ei mitään ja saan ainakin pyöräillä paljon, 7 kilometriä pirkkalaan ja sama takaisin joka päivä.
ystäviä olen ehtinyt myös nähdä, mutta joitakin harmillisen vähän. pitää alkaa heitellä tiiliskivillä ikkunoihin. sariannekin on tullut takaisin ja sain tyttöjen välisen ystävyyden merkityksen taas selville. olen nauranut kuin ennen, syvemmältä kuin pitkään aikaan. eivät ihmiset pohjimmiltaan muutu, silmäkulmien rypyt vaan syvenevät. ollaan aikalailla samanlaisia kaikki, erilaiset nenät vaan.
voi että näitä kesiä, ihania sateisia, sumuisia, pilvisiä (aurinkoisia?) kesiä. yöt ovat päiviä ja kylmällä ilmalla on ihmeen lämmintä. provinsissa kävelin ja hypin jalkani puhki, lauloin ääneni painuksiin. nauroin vähän lisää ja palelin teltassa. olen juonut paljon viiniä ja nauranut vielä lisää. kävellyt illassa. juhannuksena tanssin lavatansseissa, huomasin vähän asioita ja nukuin vähän lämpimämmin teltassa. olen viettänyt kesän kainalossa.
(hymhym)
tuntuu kuin koko ajan olisi tekemistä, mutta silti ei olisi ehtinyt tehdä mitään, mitä kuuluisi. kuka nämä säännöt on mennyt tekemään? kesällä pitäisi saunoa ja uida ja käydä särkänniemessä, festareilla, uida lisää, lojua auringossa, saada ruohosta painaumia selkään, puhua filosofisia viinihuuruisten ystävien seurassa, valvoa koko yö ja kävellä vähintään yhdet kengät puhki.
olen saanut aikaiseksi enemmän kuin muistan,
enemmän kuin tiedän.
en tiedä sittenkään.
"Summerchild that sits by the water
Weaving sunlight threads in his hands"
ystäviä olen ehtinyt myös nähdä, mutta joitakin harmillisen vähän. pitää alkaa heitellä tiiliskivillä ikkunoihin. sariannekin on tullut takaisin ja sain tyttöjen välisen ystävyyden merkityksen taas selville. olen nauranut kuin ennen, syvemmältä kuin pitkään aikaan. eivät ihmiset pohjimmiltaan muutu, silmäkulmien rypyt vaan syvenevät. ollaan aikalailla samanlaisia kaikki, erilaiset nenät vaan.
voi että näitä kesiä, ihania sateisia, sumuisia, pilvisiä (aurinkoisia?) kesiä. yöt ovat päiviä ja kylmällä ilmalla on ihmeen lämmintä. provinsissa kävelin ja hypin jalkani puhki, lauloin ääneni painuksiin. nauroin vähän lisää ja palelin teltassa. olen juonut paljon viiniä ja nauranut vielä lisää. kävellyt illassa. juhannuksena tanssin lavatansseissa, huomasin vähän asioita ja nukuin vähän lämpimämmin teltassa. olen viettänyt kesän kainalossa.
(hymhym)
tuntuu kuin koko ajan olisi tekemistä, mutta silti ei olisi ehtinyt tehdä mitään, mitä kuuluisi. kuka nämä säännöt on mennyt tekemään? kesällä pitäisi saunoa ja uida ja käydä särkänniemessä, festareilla, uida lisää, lojua auringossa, saada ruohosta painaumia selkään, puhua filosofisia viinihuuruisten ystävien seurassa, valvoa koko yö ja kävellä vähintään yhdet kengät puhki.
olen saanut aikaiseksi enemmän kuin muistan,
enemmän kuin tiedän.
en tiedä sittenkään.
"Summerchild that sits by the water
Weaving sunlight threads in his hands"