I'm speaking Japanese. / You can't do that! / Sure I can: "Toyota".
Varasin juuri R&A-lippuni tälle vuodelle. Tänä vuonna katson kaksi leffaa. Viimeksi oli ihanaa, koska R&A-festareiden ansiosta näin nykyään top 10 -leffalistallani majailevan ihanuuden The Girl Who Leapt Through Time. Tänä vuonna tulee saman tekijän (Mamoru Hosoda) toinen animaatio, Summer Wars, joten obviously olen aika innoissani. Samalla nappasin lipun Jackie Chan -elokuvaan Little Big Soldier, koska Jackie Chan on mahtavuus!
Aasiasta puheen ollen, huomenna alkaa koulu, ensimmäisen Japanin tuntini muodossa. Jänskää. Viime keväänä kävin Espanjan tunneilla ihan omillani, mikä oli vähän mälsää, koska kaikki muut olivat tulleet joissain hämärissä kaveriporukoissa ja joka kerta kun piti tehdä paritehtäviä, minä jäin ylimääräiseksi. Japanin tunneilla tunnen sentään yhden ihmisen, joten toivottavasti tämä ratkaisee paritehtäväongelman.
Koulun piti muuten alkaa jo viime maanantaina, mutta kun edeltävänä sunnuntai-iltana palasin mökiltä ja menin tarkistamaan lukkaria huomasin, että yksi projektikurssi oli mystisesti kadonnut sieltä. Vasta maanantai-aamuna seitsemältä, kun tekstasin parille tutulle, sain kuulla, ettei koulu vielä alkanutkaan sillä viikolla. Eikä meille oltu ilmoitettu koulun puolesta mitään erikseen. Hurraa, juuri näin! >:( Ei siinä muuten mitään, mutta otin koko viikon vapaaksi töistä ihan turhaan. That's money lost. Joudun korvaamaan sen (itselleni) tekemällä koko tämän viikon siivouksia, vaikka esim. torstaina on koulua klo 9-16. BWAH!
Perjantaina leikkautamme kissat. Toivottavasti kaikki menee sujuvasti, eivätkä tytöt ala hautoa mitään katkeria mietteitä meitä kohtaan. Yleensä kun laitamme ne koppaan ne pääsevät kivoihin paikkoihin, kuten mökille. Tällä kertaa matkan pää ei taida olla niille ihan yhtä mieluisa.
Olen käyttänyt kesälomani (jota kesti viimeiset kolme viikkoa) löhöilemällä kotona ja lukemalla Tukholmasta ostamaani Howl's Moving Castle -pokkaria. Tosi suloinen kirja. Hyvin erilainen kuin vastaava elokuva, mikä on tavallaan sääli, koska rakastan rakastan *rakastan* sitä leffaa. Toisaalta kirjan lukeminen on paljon jännittävämpää, kun ei tiedä mitä seuraavassa luvussa tapahtuu. Pari päivää sitten alettiin myös tylsyyksissämme M:n kanssa pelaamaan pleikalla Lego Indiana Jonesia. Harvinaisen addiktoivaa touhua. Olipa taas järkevää juuri nyt koukuttaa itsensä pleikan pelaamiseen, kun koulu on alkamassa. Hyvä minä...
Aasiasta puheen ollen, huomenna alkaa koulu, ensimmäisen Japanin tuntini muodossa. Jänskää. Viime keväänä kävin Espanjan tunneilla ihan omillani, mikä oli vähän mälsää, koska kaikki muut olivat tulleet joissain hämärissä kaveriporukoissa ja joka kerta kun piti tehdä paritehtäviä, minä jäin ylimääräiseksi. Japanin tunneilla tunnen sentään yhden ihmisen, joten toivottavasti tämä ratkaisee paritehtäväongelman.
Koulun piti muuten alkaa jo viime maanantaina, mutta kun edeltävänä sunnuntai-iltana palasin mökiltä ja menin tarkistamaan lukkaria huomasin, että yksi projektikurssi oli mystisesti kadonnut sieltä. Vasta maanantai-aamuna seitsemältä, kun tekstasin parille tutulle, sain kuulla, ettei koulu vielä alkanutkaan sillä viikolla. Eikä meille oltu ilmoitettu koulun puolesta mitään erikseen. Hurraa, juuri näin! >:( Ei siinä muuten mitään, mutta otin koko viikon vapaaksi töistä ihan turhaan. That's money lost. Joudun korvaamaan sen (itselleni) tekemällä koko tämän viikon siivouksia, vaikka esim. torstaina on koulua klo 9-16. BWAH!
Perjantaina leikkautamme kissat. Toivottavasti kaikki menee sujuvasti, eivätkä tytöt ala hautoa mitään katkeria mietteitä meitä kohtaan. Yleensä kun laitamme ne koppaan ne pääsevät kivoihin paikkoihin, kuten mökille. Tällä kertaa matkan pää ei taida olla niille ihan yhtä mieluisa.
Olen käyttänyt kesälomani (jota kesti viimeiset kolme viikkoa) löhöilemällä kotona ja lukemalla Tukholmasta ostamaani Howl's Moving Castle -pokkaria. Tosi suloinen kirja. Hyvin erilainen kuin vastaava elokuva, mikä on tavallaan sääli, koska rakastan rakastan *rakastan* sitä leffaa. Toisaalta kirjan lukeminen on paljon jännittävämpää, kun ei tiedä mitä seuraavassa luvussa tapahtuu. Pari päivää sitten alettiin myös tylsyyksissämme M:n kanssa pelaamaan pleikalla Lego Indiana Jonesia. Harvinaisen addiktoivaa touhua. Olipa taas järkevää juuri nyt koukuttaa itsensä pleikan pelaamiseen, kun koulu on alkamassa. Hyvä minä...