Okei, mukava päivä on ohitse. Söin puolet historian valkosipulisimmasta pizzasta (note to self: kun pyydät lisätäytteeksi valkosipulin, sitä *todella* saa mitä tilaa) ja muita herkkuja. Kaikki leffat saatiin katsottua, tosin M. ei ottanut päikkäreitä välissä niin kuin minä ja koisi viimeisen leffan aikana puolet elokuvan kestosta. Mutta minä tosiaan sain katsottua kaikki lupaamani leffat samana iltana ja teinpä oiken kirjalliset arvostelutkin, koska olin varma, ettei vertailu muuten onnistu kun kyseessä on kolme niin erilaista teosta.
Lopputulos olikin sitten varsin yllättävä. Minulla oli ennakkoaavistus voittajasta ja voin kertoa, että tämä todellinen voittaja olisi ollut viimeinen, jonka olisin uskonut pääsevän kärkisijalle! Lopputulos oli nimittäin seuraavanlainen:
1. The Girl Who Leapt Through Time
2. Coraline ja Toinen Todellisuus
3. Laputa - Linna Taivaalla
Olin ihan sale, että Coraline voittaisi. Itse asiassa olen vieläkin sitä mieltä, että jos noista meinaa yhden katsoa, niin katsokaa kakkoseksi tullut! Seriously, se on SIKAHYVÄ! Coralinen ongelma olikin vain, että kaikki elementit eivät olleet tasapainossa. Häikäisevän upeaa tarinaa ja visuaalista maailmaa painoi hieman alaspäin elokuvan yleistunnelman ahdistavuus. Niin mahtava leffa kuin kyseessä onkin, en voi nauttia sataprosenttisesti mistään, minkä katsominen on henkisesti noin rankkaa. Tässä on siis The Crow -efekti nähtävissä. The Crow on älyttömän kova leffa, mutta en voi katsoa sitä kovin usein, koska se on niin hirvittävän masentava ja synkkä.
Laputaa olisin alunperin veikannut kakkoseksi, sillä muistikuvani siitä olivat hiukan ruusunpunaiset. Leffa oli toisella katsomiskerralla edelleen hyvä, mutta Miyazakilla on parempiakin pätkiä ja tätäkin elokuvaa vaivasi ahdistava tunnelma. Jotenkin nuo japanilaiset vaan osaavat tehdä todella epämiellyttäviä pahiksia, joista on vaikea löytää mitään sympaattista. Disneyn pahikset ovat usein pahuudestaan huolimatta jotenkin harmittomia. Anime-pahikset onnistuvat puolestaan aina olemaan jotenkin äärimmäisen ahdistavia. Tarina on elokuvassa aivan ihana, mutta sivuhahmokatraassa on mielestäni ongelmia, samoin toiminnan ylenpalttisessa määrässä. Mutta on Laputa silti hemmetin kova!
The Girl Who Leapt Through Time taisikin itse asiassa saada aika paljon vetoapua kahdelta aikaisemmin katsomaltani animaatiolta, sillä tämä leffa ei ole millään tavoin ahdistava ja onnistui siksi ihastuttamaan niin suuressa määrin. Tarina lähtee hitaanlaisesti käytiin, mutta kun jaksaa seurata homman loppuun asti, muuttuu meininki todella paljon. Juonirakenteessa on jotain mielettömän kaunista, kun otetaan alun keveät, hälläväliä-teemat ja käännetään ne kaikki lopussa vakaviksi ja dramaattisiksi. Kaikista tarinoista tämä olikin yllättäen koskettavin. Lopussa nähdään niin vaikuttavia ja kauniisti kirjoitettuja kohtauksia, että niiden nostattama tunnereaktio ylittää muut tänä vuonna elokuvissa koetut elämykset. Kolmesta vaihtoehdostani, The Girl Who Leapt Through Time oli romanttisin, hauskin ja tasapainoisin kokonaisuus. What can I say? I'm a shipper at heart. <3
Ohessa vielä kiinnostuneille taulukko, josta näkee kunkin leffan kirjallisen arvostelun ja antamani arvosanat eri osa-alueille. HUOM! Kohdassa "Ahdistaako?" annetaan siis miinuspisteitä, koska vaikka kuinka pitäisin masentavaa ja ahdistavaa leffaa vaikuttavana, en voi todella rakastaa sellaista koko sydämestäni. Taidan lopulta olla vain liian optimistinen luonne...
Ai juu, ja katsomisjärjestys menee siis vasemmalta oikealle lukien, eli Laputa, Coraline ja TGWLTT. Niin ja arvosteluasteikko oli siis aina yhdestä viiteen, jossa 1 on heikoin ja 5 paras arvosana. Kerran jouduin antamaan erityishyvästä onnistumisesta 5+.