Iltatyöt pistää taas rytmin sekaisin, ajatuksia klo 4 aamulla
Ajattelin kirjoitella lyhyesti vaan jotain kuulumisia tänne, että saan hajotettua ajatuksia ennen huomista, jolloin valintakokeiden tulokset aikaisintaan julkistetaan ja saan lopullisesti kuulla, että edessä on taas yksi vuosi töiden hakua. Ei mulla ole mitään harhakuvitelmia siitä, että pääsisin sisään, koska sinne on muutenkin vaikea päästä ja vedin tosiaan sen matikankokeen niin päin seiniä, ettei mitään rajaa. Kiinostaa lähinnä tietää paljon yhteispisteitä tuli ja mikä oli mahdollinen sijoitus jonossa. Viimeksi olin hakijoiden viimeisellä kolmanneksella ja ne kokeet meni paremmin, joten...
Katoin tossa just taas vaihteeksi Gilmoren Tyttöjen seiskakauden ja hassusti osui tänään kohalle just se jakso, jossa Paris pääsee kaikkiin haluamiinsa kouluihin. Taisin luvata jossain aiemmassa entryssä, että mikäli pääsisin kouluun, katsoisin kyseisen jakson ja mikäli taas en pääsisi, katsoisin sen, missä Paris sai kuulla ettei päässyt Harvardiin. Aika sopivaa. Ei olisikaan huomenna tehnyt mieli katsoa heti uudestaan tuota ensimmäistä vaihtoehtoa.
Tänään oli kaunis täysikuu. Sen näkemisestä tuli hyvä mieli.
Meillä on M:n siskon kissa hoidossa kaksi viikkoa. Se on oikein kaunis, arvokas ja rauhallinen. Ei vielä kovin seurallinen. Raukka lienee shokissa, kun taitaa olla eka kertaa vierailla hoidossa. Se vietti ekan päivän aika tiiviisti sängyn alla, mutta nyt on jo tullut ulos kerjäämään ruokaa kun ruokakipossa olevat jämät ei kelpaa. And believe me, on vaikeaa olla antamatta sille jääkaapista jotain leikkeleitä, kun se katsoo sua isoilla, tummilla kissansilmillään ja maukuu hennosti ja puskee... dawww!
Ostin itselleni tyylikkään (aikuisen) mekon, koska sisko ilmoitti viime viikolla, että haluaa mut 25.6. syntyneen pikkuruisen tyttönsä kummitädiksi! <3 Tuli yllätyksenä ja olen oikein otettu. Tehtäviini kuulemma kuuluu tarjota pikkuiselle kattava animaatio-elokuvien sivistys (meillä alkaa M:n kanssa olla aika hieno Disney- ja muiden animaatioiden DVD-kokoelma) ja opettaa muksu piirtämään! :) Suunnittelen antavani nyytille lahjaksi valokuva-albumin, mihin teetän kuvia hänen suvustaan. Syntymälahjaksi annoin ensipehmo unipupun ("Ension") ja siskolle sellaisen samanlaisen vauvakirjan, jollaista meidän äiti piti omasta esikoisestaan (eli isosiskostani). Musta ei muuten ole tehty vauvakirjaa. Taisi äiskän innostus lakata tokan lapsen, minun, kohdalla... ::) "En ole katkera, mutta kuitenkin"... Heh, no ei vais.
Oltiin M:n kanssa lyhyellä lomalla Vuokatissa, missä M:n vanhemmilla on lomaosake Katinkullan loma-alueella. Käytiin ahkerasti kylpylässä, kokeiltiin keilaamista, sulkapalloa, tehtiin yksi pitempi kävelylenkki maastossa, juotiin yhtenä iltana kuoharia ja laitettiin mun pyynnöstä tuli takkaan... Oli oikein letkeää ja mukavaa. Kahden 7-tuntisen ajomatkan aikana juteltiin paljon ja suunniteltiin kaiken maailman videoprojekteja. Mukava huomata, että seurustelen yhtä suuruudenhullun ihmisen kanssa kuin itsekin olen. Kiva, kun ei tartte aina yrittää hillitä omia visioitaan, vaan voi harrastaa villiä ajatusten vaihtoa ihan ylenpalttisen hulluistakin ideoista. Tästä hyvästä uskaltauduin viimein jopa näyttämään ekan kerran jotain kirjoittamaani fiktiotakin M:lle (tosin se oli mittatilaustyönä kirjoittamani testiteksti, joten kyseessä ei ollut varsinainen trippi mieleni salaisimpiin kolkkiin) ja vastaanotto oli hyvin kannustava. Erittäin mukavaa! :D Toivottavasti Projekti X joku päivä vielä näkee päivänvalon.
Oho, kello on taas neljä aamulla... Pitäis varmaan mennä nukkumaan, jos meinaa mennä katsomaan nyyttiä huomenna. Kiinnostaa nähdä miten siskon kissat tulee toimeen vauvan kanssa. Uik, ylisöpöys overload!
Katoin tossa just taas vaihteeksi Gilmoren Tyttöjen seiskakauden ja hassusti osui tänään kohalle just se jakso, jossa Paris pääsee kaikkiin haluamiinsa kouluihin. Taisin luvata jossain aiemmassa entryssä, että mikäli pääsisin kouluun, katsoisin kyseisen jakson ja mikäli taas en pääsisi, katsoisin sen, missä Paris sai kuulla ettei päässyt Harvardiin. Aika sopivaa. Ei olisikaan huomenna tehnyt mieli katsoa heti uudestaan tuota ensimmäistä vaihtoehtoa.
Tänään oli kaunis täysikuu. Sen näkemisestä tuli hyvä mieli.
Meillä on M:n siskon kissa hoidossa kaksi viikkoa. Se on oikein kaunis, arvokas ja rauhallinen. Ei vielä kovin seurallinen. Raukka lienee shokissa, kun taitaa olla eka kertaa vierailla hoidossa. Se vietti ekan päivän aika tiiviisti sängyn alla, mutta nyt on jo tullut ulos kerjäämään ruokaa kun ruokakipossa olevat jämät ei kelpaa. And believe me, on vaikeaa olla antamatta sille jääkaapista jotain leikkeleitä, kun se katsoo sua isoilla, tummilla kissansilmillään ja maukuu hennosti ja puskee... dawww!
Ostin itselleni tyylikkään (aikuisen) mekon, koska sisko ilmoitti viime viikolla, että haluaa mut 25.6. syntyneen pikkuruisen tyttönsä kummitädiksi! <3 Tuli yllätyksenä ja olen oikein otettu. Tehtäviini kuulemma kuuluu tarjota pikkuiselle kattava animaatio-elokuvien sivistys (meillä alkaa M:n kanssa olla aika hieno Disney- ja muiden animaatioiden DVD-kokoelma) ja opettaa muksu piirtämään! :) Suunnittelen antavani nyytille lahjaksi valokuva-albumin, mihin teetän kuvia hänen suvustaan. Syntymälahjaksi annoin ensipehmo unipupun ("Ension") ja siskolle sellaisen samanlaisen vauvakirjan, jollaista meidän äiti piti omasta esikoisestaan (eli isosiskostani). Musta ei muuten ole tehty vauvakirjaa. Taisi äiskän innostus lakata tokan lapsen, minun, kohdalla... ::) "En ole katkera, mutta kuitenkin"... Heh, no ei vais.
Oltiin M:n kanssa lyhyellä lomalla Vuokatissa, missä M:n vanhemmilla on lomaosake Katinkullan loma-alueella. Käytiin ahkerasti kylpylässä, kokeiltiin keilaamista, sulkapalloa, tehtiin yksi pitempi kävelylenkki maastossa, juotiin yhtenä iltana kuoharia ja laitettiin mun pyynnöstä tuli takkaan... Oli oikein letkeää ja mukavaa. Kahden 7-tuntisen ajomatkan aikana juteltiin paljon ja suunniteltiin kaiken maailman videoprojekteja. Mukava huomata, että seurustelen yhtä suuruudenhullun ihmisen kanssa kuin itsekin olen. Kiva, kun ei tartte aina yrittää hillitä omia visioitaan, vaan voi harrastaa villiä ajatusten vaihtoa ihan ylenpalttisen hulluistakin ideoista. Tästä hyvästä uskaltauduin viimein jopa näyttämään ekan kerran jotain kirjoittamaani fiktiotakin M:lle (tosin se oli mittatilaustyönä kirjoittamani testiteksti, joten kyseessä ei ollut varsinainen trippi mieleni salaisimpiin kolkkiin) ja vastaanotto oli hyvin kannustava. Erittäin mukavaa! :D Toivottavasti Projekti X joku päivä vielä näkee päivänvalon.
Oho, kello on taas neljä aamulla... Pitäis varmaan mennä nukkumaan, jos meinaa mennä katsomaan nyyttiä huomenna. Kiinnostaa nähdä miten siskon kissat tulee toimeen vauvan kanssa. Uik, ylisöpöys overload!