pakko ottaa kaikki irti tästä äkkiä niin upeasti toimivasta internetistä! päivitän päiväkirjaa ja toivon että kaikki olisivat mesessä.
hmm. täällä on ollut hieno päivä, kiitos rauhallisten koirien, lähinnä sen että himmur on oppinut väistämään nyyrikkiä eikä juoksemaan sitä päin ja puremaan samalla naamasta (esimerkki tuosta hienovaraisesta kohteliaisuudesta...). näin ollen on ollut hiljaista. lisäksi sain sen juuri taintumaan kolmella helpolla maahanmenoharjoituksella. sen aivot meni kaikesta siitä miettimisestä aivan solmuun. nyt se varmaan näkee siitä monimutkaista unta.
me käytiin vähän kävelyllä ulkomaailmassa, eli tuossa kadulla. himmuria se kauhistutti. häh, nyt koneesta loppuu virta, vaikka akkulaturi on seinässä!!! äääääääääh! no onneks uusin X-men tuli, kuppi kahvia ja nojatuoliin. heippa! t.sarjisnörttivahvistuksenne
edit. katos, janne kaatui just ennen ku päivitin. no, eilen oli vielä siitä hauskaa, että liisa ja laura tuli vahtimaan himmuria ja me lähettiin nyrkin kaa kunnon lenkille. laura sanoi, että himmur kuulostaa sen mielestä raskaan sarjan hevimiehen nimeltä. tämä lähtemätön mielikuva juurtui takaraivooni ikävän pysyvästi, ja näin himmurson sai uudeksi lempinimekseen dimmuborgir. pikku hauva parka. muita lempinimiä sillä on tähän mennessä kertynyt seuraavanlaisia:
jaakko
rääpäle
rotta
kiviäsyövä idiootti
himmurin lempiruoka on pikkukivet. joudun kantamaan sen sylissä pihan perälle, jotta pikkukivet jäisi syömättä matkalla. se syö kiviä osittain ihan vaan ärsyttääkseen minuu. toisaalta kiviharrastuksen myötä irti- käsky alkaa olla aika hyvin hallussa, kun koko ajan on jotain suussa mistä voi päästää irti. pikkukivet on tosin kätevä vain nielaista ja sitten yrittää saada palkkio.
tänään oli ihan täydellinen puulla päähän- herääminen. jotta himmur oppisi ehkä jonain kauniina päivänä pissaamaan ulos, täytyy aamutoimet hoitaa siten, että eka vedetään housut jalkaan, etsitään kenkiä varpailla vessanlattialta samalla kun vedetään huppari puoliksi päälle ja sitten vaan pannat koirille ja pihalle, ennen kuin kukaan meistä on oikeasti herännyt. sitten vaan räpytellään silmiä ja haukotellaan. siitä tulee leirintäalue- fiilis. ihan kun heräisi teltassa ja astuisi samantien ulos aamukasteiselle nurmikolle katsomaan kun aurinko tekee nousua. huah!