(no subject)
Alkaa käydä vähä rankaks, en nyt tajuu kyl ihan kokonaan kaikkea...
En mä oo ennen ahistunu näin paljon koulujutuista, ne on menny aina omalla painollaan, nyt oon viimesen viikon ollu kaikkien paineiden alaisena ja ihan hermoraunio koko ajan, en pysty kattoo telkkaria tai mitään ettei koulujutut pyöris mielessä, edes niiden tekeminen ei auta, tulee vaan paniikki ja häslään kaikkea samaan aikaan, joo mulla on elämä avaudun koulusta, mut ihan oikeesti!
Eilen illalla katoin kalenteria, koitin että auttaisko jos järjestelen vähä juttuja, no mitä vittua, aloin vaa itkee hysteerisesti...
En oo todellakaan menossa töihin tänään, en hetkeen, lopetan siel varmasti, se vittuilikin mulle jo kun en saa myytyy tarpeeks, ihan sama, löydän mä muutaki työtä, tai sitten en, mut pakko saada se tatska...
Oon koittanu psykoloida itteäni ja pohdin et jos alintajuntani tiedostaa et pappa lähtee kohta täältä ja sit seki painaa mieltä ? vaikka ei mua oikeesti silleen se huoleta vielä kun ei ole NIIN ajankohtasta...
Sit vielä sekin et äiti lupaili lähteä jukan kanssa sinne papan synttäreille lauantai aamusta ajelemaan ettei mun tarttis lähteä tätini kyydissä jo perjantaina, pääsisin myös äiskän kyydissä aikaisin sunnuntaina kotiin, eli ehtisin tehdä hyvin koulujuttuja, mutta nyt se perui ja en kestä ajatusta että viikonloppuna sukuni dokaa rauhassa ja rellestää ja mä vaan panikoin ku se aika menee perjaatteesas "turhuuteen" kun voisin lukeakin, mutta ei sielä voi keskittyä, missään.
Faijakin otti asian vaan "joo katellaan sitten" asenteella kun pyysin että pääsisin sunnuntaina aikaisin kotiin, kun se on kännissä ei sitä kiinnosta koska mä oon kotona ja maanantaiaamuna koe, silti se soittaa kännissä mulle että miksi vitussa sun arvosanas on taas laskenut sua ei ilmeisesti enää kiinnosta koulu, vittuku se tietäis tän tunteen nii se ois hiljaa.
Ron sanoo niin hyvin Harry Potterissa "Jos tuntisi tuon kaiken, räjähtäisi" INDEED.
En mä oo ennen ahistunu näin paljon koulujutuista, ne on menny aina omalla painollaan, nyt oon viimesen viikon ollu kaikkien paineiden alaisena ja ihan hermoraunio koko ajan, en pysty kattoo telkkaria tai mitään ettei koulujutut pyöris mielessä, edes niiden tekeminen ei auta, tulee vaan paniikki ja häslään kaikkea samaan aikaan, joo mulla on elämä avaudun koulusta, mut ihan oikeesti!
Eilen illalla katoin kalenteria, koitin että auttaisko jos järjestelen vähä juttuja, no mitä vittua, aloin vaa itkee hysteerisesti...
En oo todellakaan menossa töihin tänään, en hetkeen, lopetan siel varmasti, se vittuilikin mulle jo kun en saa myytyy tarpeeks, ihan sama, löydän mä muutaki työtä, tai sitten en, mut pakko saada se tatska...
Oon koittanu psykoloida itteäni ja pohdin et jos alintajuntani tiedostaa et pappa lähtee kohta täältä ja sit seki painaa mieltä ? vaikka ei mua oikeesti silleen se huoleta vielä kun ei ole NIIN ajankohtasta...
Sit vielä sekin et äiti lupaili lähteä jukan kanssa sinne papan synttäreille lauantai aamusta ajelemaan ettei mun tarttis lähteä tätini kyydissä jo perjantaina, pääsisin myös äiskän kyydissä aikaisin sunnuntaina kotiin, eli ehtisin tehdä hyvin koulujuttuja, mutta nyt se perui ja en kestä ajatusta että viikonloppuna sukuni dokaa rauhassa ja rellestää ja mä vaan panikoin ku se aika menee perjaatteesas "turhuuteen" kun voisin lukeakin, mutta ei sielä voi keskittyä, missään.
Faijakin otti asian vaan "joo katellaan sitten" asenteella kun pyysin että pääsisin sunnuntaina aikaisin kotiin, kun se on kännissä ei sitä kiinnosta koska mä oon kotona ja maanantaiaamuna koe, silti se soittaa kännissä mulle että miksi vitussa sun arvosanas on taas laskenut sua ei ilmeisesti enää kiinnosta koulu, vittuku se tietäis tän tunteen nii se ois hiljaa.
Ron sanoo niin hyvin Harry Potterissa "Jos tuntisi tuon kaiken, räjähtäisi" INDEED.