Hyytävät Huvit
Tulimme juuri takaisin Lintsin jouluhumpuukista jäätymästä, kun veljenpoikaa (noin 2v.) sinne piti viedä, siskoni nukkanektariini :n ja mutsin kanssa. Jäädyttyämme suloisiksi jääukoiksi katsellessamme kotielämiä ja pikkuisen päästyä lasten laitteissa pyörähtämään (silkkaa hulluutta tässä säässä, jos minulta kysytyään - siellä on PAKKASTA!) , menimme vihdoin sisätiloihin sulamaan. Kahviossa olikin hattaraa tarjolla, ja jostain syystä pullaa sai vain kahvin kanssa, ei teen (näin tee-ihmisenä paheksun syvästi moista syrjintää), sekä läheisen seurakunnan edustajia muutama laulattamassa kahvion väkeä yhteisjoululauluin. Hattara oli juuri täydellisen makeaa näin talvella, ja lämmitti mukavasti, ja joululauluja oli hauskaa hoilata muitten mukana. Pikkuinen oli tosin kyllästyä, mutta jaksoi kuitenkin touhottaa pöytämme läheisyydessä, esiintyjät kun olivat käytännössä aivan vieressämme.
Kaiken huvin jälkeen pyörähdimme pikaisesti myös Lintsin merimaailmassa (mikälie olikaan oikealta nimeltään), mutta täytyy kyllä sanoa, että siinä meni lippujen verran rahaa hukkaan. Emme olleet ehtineet syödä pitkään aikaan, joten niin pikkuinen kuin me itsekin olimme aivan liian väsyneitä että olisimme oikein jaksaneet kunnolla katsoa kaloja.
Tulipahan väsynyt ja tyytyväinen pentu. Lauleskeli itsekseen automatkan meille, ja nukahti varmaan varsin pian kotimatkallaan.
Kaiken huvin jälkeen pyörähdimme pikaisesti myös Lintsin merimaailmassa (mikälie olikaan oikealta nimeltään), mutta täytyy kyllä sanoa, että siinä meni lippujen verran rahaa hukkaan. Emme olleet ehtineet syödä pitkään aikaan, joten niin pikkuinen kuin me itsekin olimme aivan liian väsyneitä että olisimme oikein jaksaneet kunnolla katsoa kaloja.
Tulipahan väsynyt ja tyytyväinen pentu. Lauleskeli itsekseen automatkan meille, ja nukahti varmaan varsin pian kotimatkallaan.