(no subject)

Jun 27, 2007 22:25

Olen syönyt sanani, koska Trollgris on tullut kovin araksi ja hiljaiseksi.
Nyt on kuitenkin kesä (vaikka ulkona onkin kylmää ja sateista), minkä kunniaksi taidan kirjoittaa tännekin jotain.

Trollgris on siis ollut hiljaa jo kuukausia, mutta vain näin paperilla. Oikeassa elämässä hän voi luultavasti paremmin kuin pitkään aikaan. Takana on muistorikkaita kuukausia maahanmuuttajalapsien kanssa, hiljaisia iltoja omassa kotilossa, pehmeitä hetkiä menninkäisen kainalossa, saamelaisjoikujen taikaa, islantilaisia mielenmaisemia, hassua hymyn huulille nostavaa elektroelämää, Tanskanmaata ja kaukaista toisen puolen perhettä, omia parhaita ihmisiä, myös itkua ja hammasten kiristystä.

Edessä heinähäät, sitten Islanti.

Tuntuu, että osaan juuri nyt vain olla. En tiedä odotinko alunperin kesää kauhulla vai innolla, sillä on vähän rankkaa olla koditon. (Helsinkikotimme on huolehtivissa käsissä, mutta itsellä on sitä hieman ikävä ja muutenkin jokseenkin ajelehtiva olo.) Totuus taitaa maustaa kesän molemmilla; tähän mennessä on sivallettu ja purtu hampaita yhteen ja käyty läpi vähän kipeitä asioita, mutta oltu myös onnellisia ja ihan aidossa oikeassa mielenrauhassa. Ympärillä tuoksuu kesä; ruoho, koivut ja apilat; järvi ja multa ja rantahiekka.

Islantia varten on jo syntymässä suunnitelmia, sisämaaseikkalua ja sen sellaista.
Syyskuussa palaamme kotiin Helsinkiin eikä kukaan oikein tiedä mitä sitten tapahtuu.
Previous post Next post
Up