aaaahhhh it burns like a glasgow bikini wax
Nyt aion kertoa yhdestä mun typerimmistä ja silti ehkä hauskimmista salaisuuksista. Kyse on eräästä tavasta, mikä mulla on ollut jo monta vuotta mutta jonka nyt vasta paljastan julkisesti.
Mä käyn aika paljon lenkillä tai muuten kävelen paikasta A paikkaan B. Yleensä aina kuuntelen musiikkia samalla rakastamallani Creative MuVo 512 mb -mp3-soittimellani (en tule koskaan vaihtamaan mihinkään superüber 3500 gigaseen iPodiin). Vaikka normaalisti kuuntelen kaikkea tosi intellektuellia, merkityksellistä ja luovaa (ahahahh), lenkillä mun musa noudattaa usein enemmän tällaista pop/house/r'n'b/disco -genrepuuroa. Eikä tässä siis vielä mun paljastus, en häpeä sitä että kuuntelin eilen hölkätessäni Kylie Minogueta ja Britney Spearsia. :D
Yleensä aina visualisoin mielessäni sitä musiikkia mitä kuuntelen - kuvittelen jonkun tosi stylen musiikkivideon biisille tai muuten vaan mietin, että mitä kaikkea siitä tulee mieleen. Kuvittelen myös usein, minkälaisia versioita ko. biisistä saisi tehtyä. Esim. kuinka funkyn seventies-version jostain nykypäivän pop-biisistä saisi tehtyä tai kuinka herkkiä balladeja monen menevän biisin ytimessä on. Yleensäkin mietin usein sitä, miltä mikäkin kappale kuullostaisi livenä soitettuna.
Ja tähän liittyy mun paljastus - kuvittelen aina itseni vokalistina näissä versioissa. :D Siis olen kyllä kaiken järjen mukaan ihan hyvä laulaja ja viimeisen vuoden aikana olen rohkaistunut laulamaankin erinäisissä tilaisuuksissa, mutta silti mua huvittaa mun mielikuvat siitä että sädehdin jonkun coverbändin keulakuvana esittämässä milloin mitäkin musiikkia. Joskus toki kuvittelen itseni myös soittamassa pianoa tai jotain muuta, mutta yleensä näihin kuvitelmiin liittyy aina se, että olen mikrofonin varressa. Käppäilen siis ympäri Konttilan metsää jossain hikisissä rönttövaatteissa ja kuvittelen itseni spottivalojen alle lavalle.
Ehkä tämä kaikki liittyy siihen että musta on muutenkin älyttömän hauska ajatus jossain bändissä soittaminen/laulaminen. Mutta koska olen onneton klassisen musiikin nörtti en ole kuin muutamia kertoja päässyt toteuttamaan tällaisia haaveita. Onneksi en sentään enää pelkää muiden kanssa musisointia kuin joku vesikauhuinen koira. Se on ihan hauskaa.
Että jos joku haluaa perustaa mun kanssa coverbändin joka esittää kaikkea uskottavasta todella epäuskottavaan musiikkiin niin ilmoittautukaa ihmeessä. :D