fifty-one//"- - hiljaiseen käytävään odotan sun askelia"

[touchingtones]

"täällä ilman sua ei oo mitään
ja tästä ilman sua ei tuu mitään
ei mun oo hyvä olla yksin"

Näin Pauliinaa (huoku) ja sain pistoksen kirjottaa suomeksi. Mun tunteet menee niin laidasta laitaan tällä hetkellä ettei mitään järkeä, ja musta tuntuu, etten englanniksi saisi niihin niin minkäänlaista tolkkua. :-/ Mä laitan tän myös julkiseksi entryksi, koska

Comments

[insaniteetti]

Voi Aijaseni, tiedän juuri miltä susta tuntuu!! Ihan noilla samoilla sanoilla ajattelin eilen, että mä haluaisin myös halauksia, ja jonkun, jonka kanssa tehdä yhdessä ruokaa, käydä kävelyillä, käydä kaupassa ja suunnitella vaikka ulkomaanmatkoja. Nyt varsinkin tuntuu ihan tyhjältä kun meidän Jaakko ja sen tyttöystävä Petra (meidän ikäinen tyttö) on niin läheisiä ja ne tekee kaikkea hauskaa ja ihanaa yhdessä, leipoo ja kokkailee ja sisustaa sun muuta... Ite kun tulee iltapäivällä kotiin niin vain tyhjä asunto odottaa. Aamulla kun herää, niin kukaan ei ole toivottavassa hyvää huomenta eikä iltaisin kukaan sano hyvää yötä ja anna hyvän yön suukkoa.
Tässä sinkkuna olemisessa on joo varmasti tosi kivojakin puolia, mutta tää yksinäisyys alkaa tappaa ihmistä hitaasti sisältä päin. Tosi monella kamalalla ihmisellä on joku jonka kanssa jakaa elämä, joten miksi mulla ei ole? Onko mussa tosiaan joku niin pahasti vialla? Ja vaikka kuinka muut hokisi sitä, että ei tietenkään ole, oot ihana ja kaunis ja vaikka mitä, niin mikä sen todistaa? Minkä takia mä uskoisin sen, kun kukaan ei sitä mulle osoita? Ja on ihan eri asia, että ystävät välittää susta kun että joku hurmaava mies tulisi ihan oma-aloitteisesti sanomaan, että voi vitsit kun olet mukava ja kiva ja kaunis, haluun jakaa sun kanssa jokaisen päiväni.
Mä oon just siinä rajalla, että jaksan vielä hieman uskoa siihen, että jonain päivänä se Oikea kävelee vastaan, mutta jatkuvasti se pelko takaraivossa kasvaa, että mitäs sitten kun mä joudun ajattelemaan näin vielä viisikymppisenäkin?
Sä lähet sit ens vuonna meidän kanssa Haku Päällä -festareille. Jos sieltä ei tartu ketään mukaan niin sit voidaan heittää viimeinenkin toivon hippunen roskiin.

Voimia, kanssasinkkusisar! ♥

[insaniteetti]

Ainiin, toi vapaalle vaihtaminen ei oo ihan niin helppoa kuin sen ääneen sanominen. Kun on ollut koko elämänsä sinkku, niin siitä on tullut jo lähtemätön pakkomielle, et on koko ajan tutka pystyssä ja miettii jokaista miestä sillä tavalla:D Iästä tässä ei tosiaankaan ole kysymys, varsinkaan kun me ollaan jo siinä iässä, että ois kiva voida sanoo seurustelleensa edes kerran. Ne paskat "aikuiset" ei ilmeisesti tiedä yksin olemisesta ja kokemattomuudesta yhtään mitään kun voi tolla tavoin arvostella niitä, jotka niistä kärsii. "Sulla on vielä elämää edessä!" Niinpä, ellen jää ens viikolla auton alle tai halvaannu vuoden päästä.

[touchingtones]

NO NIINPÄ! Veit jalat suustani! Koskaan ei voi tietää tulevaisuudesta, ja se muuten alko just tällä sekunnilla ahistaa ihan sikana. :-/
Mua inhottaa, et kun meen kävelylle niin joka puolella on käsi kädessä käveleviä ihkupareja ja sit täällä neljän seinän sisällä istuminen on vielä huonompi vaihtoehto. Olis prkl edes kämppis. Ei tartteis olla niin yksin...

Joo, mä oon niin lähössä tollasille festareille!!

[insaniteetti]

Hyvä! Sinne siis!
Joo, mulle riittäis hetkeksi vaikka koirakin, mutta seuraa haluaisin enihau!
Mulla on kans ihan järkyttävä ikäkriisi, et toinen tämmönen samanlainen rupeama, mikä on nyt ollut niin oonkin jo nelikymppinen. Sit rupee miettimään et enää niin ja niin monta vuotta aikaa löytää joku mies ja perustaa perhe ja blaa blaa blaa. Niinhän ei sais ajatella, mutta ei niille ajatuksille voi mitään. Kaikki sukulaisetkin jauhaa, et no "no Laura, missäs se sun mies on? Tossa iässä mulla oli jo kaksi lastakin!"

Khah.