Huoltoasema
Tiedättekö tunteen siitä, että on matkalla? Siis ei välttämättä mitenkään konkreettisesti, mutta että on tulossa jostain, ja menossa jonnekin (vaikka ei tiedä minne)? Jokainen tekemäsi oivallus on uusi tienhaara ja kohtaamasi ihminen uusi maa. No niin, menee aika diipiksi, mutta kuitenkin.
Joskus maisemat vaihtuvat ympärillä sen verran nopeasti, että jos ei koko ajan keskity, ei tajua mitä siellä on. Viime kuukaudet on jotenkin menneet sillä tavalla: päivä toisensa jälkeen on liukunut ohitse kaiken tekemisen siivellä, ja joskus on tuntunut siltä kuin ei itse edes eläisi tätä elämää. Ja sitten se bensa - sehän loppuu jos ajaa liian pitkään pysähtymättä. Näin on helposti ihan jaksamisen kanssa ja rahakin palaa bensiiniä nopeammin. Vaikka olin viime kuussa enemmän töissä kun syksyllä yhteensä, oli silti rahat koko ajan loppu. Ja väsytti.
Onneksi voi välillä pysähtyä tankkaamaan. Opintoraha mahdollistaa esim. pesuaineen, matkakorttikauden, puurohiutaleiden ja hunajan ostamisen, kunhan nyt ensin vuokra on syönyt siitä leijonanosuutensa. Väliviikolla voi kerrata niitä asioita, joissa on jäänyt jälkeen. Jossain vaiheessa maaliskuuta helmikuun palkka putoaa tilille. Niitä tylsiä koti-iltoja varten on varattu monta levyä hyvää seikkailumeininkiä ala "lupan san". Mikään ei piristä kuin litra pirtelöä :)
Aloitin myös liikunnan, kipeän tammikuun ja duunipitoisen helmikuun jälkiä korjatakseni. On ihmeellistä, kuinka paljon ihmiskehossa on (helposti) käyttämättä jääneitä resursseja! Välittäjäaineet on avain onnellisuuteen. Asian voi ilmaista täällä nykyisin hyvin suosituilla listoilla:
Viikko 8:
ti: mättötreenit (panssaritreenit)
pe: afro (jos muuten on selän kanssa ongelmia, suosittelen!)
Viikko 9:
ti: mättötreenit
ke: capoeira
to: koris
pe: venyttely, afro
Viikottaiseen ohjelmaan voisi yrittää ottaa ainakin mättötreenit, kahdet capoeiratreenit ja afron. Siihen voi sitten lisätä lenkkeilyä ja muuta ulkoliikuntaa kun pääsee vauhtiin. Hmm.. ens viikolla olis aikaa mennä myös kuntonyrkkeilyyn ja salille..
Joskus maisemat vaihtuvat ympärillä sen verran nopeasti, että jos ei koko ajan keskity, ei tajua mitä siellä on. Viime kuukaudet on jotenkin menneet sillä tavalla: päivä toisensa jälkeen on liukunut ohitse kaiken tekemisen siivellä, ja joskus on tuntunut siltä kuin ei itse edes eläisi tätä elämää. Ja sitten se bensa - sehän loppuu jos ajaa liian pitkään pysähtymättä. Näin on helposti ihan jaksamisen kanssa ja rahakin palaa bensiiniä nopeammin. Vaikka olin viime kuussa enemmän töissä kun syksyllä yhteensä, oli silti rahat koko ajan loppu. Ja väsytti.
Onneksi voi välillä pysähtyä tankkaamaan. Opintoraha mahdollistaa esim. pesuaineen, matkakorttikauden, puurohiutaleiden ja hunajan ostamisen, kunhan nyt ensin vuokra on syönyt siitä leijonanosuutensa. Väliviikolla voi kerrata niitä asioita, joissa on jäänyt jälkeen. Jossain vaiheessa maaliskuuta helmikuun palkka putoaa tilille. Niitä tylsiä koti-iltoja varten on varattu monta levyä hyvää seikkailumeininkiä ala "lupan san". Mikään ei piristä kuin litra pirtelöä :)
Aloitin myös liikunnan, kipeän tammikuun ja duunipitoisen helmikuun jälkiä korjatakseni. On ihmeellistä, kuinka paljon ihmiskehossa on (helposti) käyttämättä jääneitä resursseja! Välittäjäaineet on avain onnellisuuteen. Asian voi ilmaista täällä nykyisin hyvin suosituilla listoilla:
Viikko 8:
ti: mättötreenit (panssaritreenit)
pe: afro (jos muuten on selän kanssa ongelmia, suosittelen!)
Viikko 9:
ti: mättötreenit
ke: capoeira
to: koris
pe: venyttely, afro
Viikottaiseen ohjelmaan voisi yrittää ottaa ainakin mättötreenit, kahdet capoeiratreenit ja afron. Siihen voi sitten lisätä lenkkeilyä ja muuta ulkoliikuntaa kun pääsee vauhtiin. Hmm.. ens viikolla olis aikaa mennä myös kuntonyrkkeilyyn ja salille..