ölömölöugabuga. oon tyhmä, TYHMÄ. :(
Mitämitä. Kannattaisiko päivittää? Vähän aikaa viimoisesta. :I Mutta joo, mitäs nyt kirjoittaisi. Ostettiin sitten Potteri ja en ny ihan pystyny lukemaan sitä ensimmäiseltä istunnolta, mutta kyllä se aika lujasti nyrkissä pysy mites nyt se sit meni. Jotenkin että lukasin sitä, menin syömään, nukahdin, lukasin taas, nukahdin, menin ulos, luin siellä, kotiin ja lukemaan taas. Että oli mukavaa. ^___^
Sitten oltiin Jyväskylässä hakemassa äidin pyörä (jonka se oli jättänyt sinne yli puoleksi vuodeksi, raukka pyörä), ei ensin löydetty mutta sitten poliisi oli takavarikoinu sen. XD Et mentiin hakemaan se sieltä. Mukavasti se sitten kitisi joka vyöryltä pyörässä, niinku; sqweek, sqweek, sqweek, swqeek, sqweek... ja niin edelleen, itse pyörätkin pyörässä oli vääntyny ja siks se ääni sitten lähtikin siitä. Voi älämölöää... :D Ei vitsi oikeesti on mulla kiva mamma. :P
No sitten sattuipa mukava yllätys junassa matkalla kotiinpäin. ^^ No, ensin yks poika tuntu aivan liian tutulta, niinku 'hey, i think i have seen that guy's face before...'. Nojoo, kulutin aikaani möllistellen ja tuijotellen, kunnes sitten välähti: Se tyyppi oli aivan kuin marja Naruto-cosplayaan kanssa (joka oli Sakuraconissa turussa keväällä). En mie noin nopeasti rupee ihmisiä jo jaotteleen ja 'tietämään' varmasti keitä ne on, ja epäilin todella paljon jos se olis se. Tyyppi oli todella pöppöinen ja ei ihan uskaltanut mennä vastaan yhtä rullatuoli-jäbää, joka oli parkkeerannu keskelle ravintolavaunua, ko sen (no, esim. Sasuken tässä vaiheessa) piti mennä ostaan jotain kassalta, (kato me oltiinkin siinä vaunussa, ko suurin osa oli nukkumavaunuja (minne me EI menty todellakaan) ja sit oli tavalliset paikat edempänä junassa jotka oli täynnä) yhden ryhmän kanssa, jotka ihaili Remu Aaltosta (kato, se istuikin pöydässä meijän takana :P) ja pöpisi kovaa siellä sen kanssa. Ihan hyvin se Remu sen paineen kesti, Okei, en tehnyt yhtään selvää tossa justiinsa. Mutta tärkein oli et se 'Sasuke' oli siellä. No, eipä kestäny aikaa ko se kaivo esiin kansionsa ja alko piirtää, ja ihan 'manga'-tyylilläkin. Että tässä vaiheessa mun hälytys korkealla pienessä päässäni alkoi niin helkkaristi soida. *BEEP, BEEP, ALERT!* Mie oon tyhmä mie tiedän. Joten sit meni vähän aikaa kun keräsin rohkeuttani ja ajattelin että olisiko kysyminen sopivaa siltä. Uskalsin sitten nopeesti kysästä, että 'olitsä sakuraconissa? olitsä se naruto? ootsä tulossa BLOODin keikkaan nyt syksynä?' Se oli ihan positiivinen, nyökkäs ja sano 'joo' melkeen kaikelle, paitsi ettei se ihan tiennyt BLOODista. Tässä vaiheessa se kysy, 'mitä? jaa, joo en oo ihan varma' ja rupes puhumaan et se on menossa mangapäivälle hesaan sitten kun se on. Ja mie sit ko olin huomannu että pysyvä punastuminen oli tullut poskilleni, möläytin että jaa ihan mukava harrastus on, kestävä ainakin ja häippäsin piiloon omalle paikalleni. :P Olis kannattanu jäädä pidemmäks aikaa puhumaan, ko aihettakin olis ollu ainaski tusinan verran. Esim kaikkee mangasta, narutosta, cosplaysta, ja siitä harmista ettei se itse osallistunu kilpailuun (mikä oli mun mielestä harmi, koska se todella näytti vitsi Sasukelta cosplayessaan sitä), vaan vaan cosplayas vapaasti. Olis pitäny myös kysyy, jos se aikoo pukeutuu joksikin hahmoksi sitten mangapäivänä ja jos se aikoo osallistuu sillä kerralla kilpailuun. Mutta, tehty mikä tehty. Oon ihan iloinen että uskalsin jotain ihan outoo sanoo sille. :P Tavallisesti mulla ei oo niin paljon pokkaa noin suureen tekoon. Harmi vaan, olisin halunnu tietää sen nimen ja jos sillä on netissä jotain taidesaittia. :(
Mutta meni muuten mukavasti. Eilen sitten oltiin sitten vierasilla Sipoossa meijän perhetuttavien luona. Simon ja Andreas oli siellä ja niitten vanhemmat. Leikittiin peikkoja metsässä; juostiin peikkoa (kirkonrottaa, paitsi kun joku nähtiin, niin huudettiin esim. 'johanna peikko syöty') ja tehtiin maja jonne me piilouduttiin, ja 'leikittiin et me vainottiin ihmisiä, joita me sitten paistettais'. XD Oli niin hauskaa. Pitkään aikaan en oo noin paljon leikkiny. :P Ja vitsi Simon on peikko-friikki joka tietää melkeen kaiken niistä. Esim, Pikkuveikka ja Andreas löysi ison kaatuneen puun (jonkun keskiverto-yhden, mut meille se oli kova kannettava) ja sit se piti saada nostettua stondikseen majan eteen jotta meill olis puu jota me palvottais, ja se puu ei millään menny katki vaikka mie, pikkuveikka ja just Andreas hypittii vähää väliä sen päällä. Simon rakensi sillon majaa hikihatussa ja sano meille mitä pitää tehdä. :D mie en saanu määräillä :( mutta joo Adreas sitten tokaisi ja ihmetteli et pitäis olla hakku, mutku peikot ei käytä hakkuja. Simon sitten siihen möläytti, et kyll peikot käyttää hakkuja, juoksee ne käsissä ja jotain sellasta: se quotes jotain kirjaa tai biisiä. Se jäbä on ihan rakastunu finntrollin biisejen sanoihin ja kalevala/folk-metalliin/heviin. Että joo oli mukavaa. Maja oli vaan korkealla sammaleella, jolla näköjään oli pohjavettä pitkällä allaan, joten sitten siinä oli mukavaa istua, kun perse kastu epämielyttävästi. Jossakin vaiheessa ennen majaan menoa Simon oli sanonu jotain tosi idioottimaista ja pöljää, et 'nyt mennään majaan päällekkäin (siis meille kaikille) ja pidetään hauskaa'. :I Mie vaan 'ha.ha. hauskaa.' No vitsi Simon vetää koko ajan läppää veljelleen ja ei Andreaskaan mikään puhdas pulmunen onkaan. Sekin koko ajan vitsi sanoo jotain Simonille, ku et me istuttiin autossa ja kuunneltiin 'METALVÄKTARNA'jia xtrm:ltä, kello 9-11 sunnuntaisin, ja mie ja Simon istuttiin edessä ja Andreas ja Henrik takana, niin Andreas sano Simonille, 'nuole mun sormee' ja sit kohta 'nuole mun keski sormee. Joka kerta Simon nopeesti teki sen, avas oven ja sylkäs. No sitten Andreas pyyhkäs sormensa Simonin hiuksiin, joita se muutenkin tafsaili ja hiplaili istuessaan Simonin takana. Kyll se Simon vähän tosta raivos, mut enemmän mie raivosin, kun miun pikkuveli rupes läpsii mun päätä uimaräpylällä. Et on se vähän liian kiltti tuo Simon pikkuveljelleen. KURIA PITÄIS PITÄÄ.
Mutta mitä minä sitten kuulin myöhemmin pikkuveikaltani kotona, kun se ei ollu jaksannu jäädä mun kaa yöks niille sinne Sipooseen (Grr. Olis ollu ihan hauskaa, mutku veikan mielestä minä muka saan enemmän puheenvuoroo niitten kaa ja omasen niitten huomaavaisuuden. Yeah, right, munmielestä me kaikki puhuttiin yhtä paljon), mut anyway, se sano et ne (kun mie en oo paikalla), on paljon rauhallisempia ja häärää vaan jonkun warhammereitten kaa. O_o Täys shokki miulle, joka oon luullu, et ne on aina tollasia älyvapaita. :P Mutta mun pikkuveli onkin hirvee hermofriikki ja saa paineita kaikesta; esim. se on mustasukkainen Simonille ja Andreakselle, koska niill on jo äänet muuttunu, ja pituuttakin on tullut niin roimasti jopa, et Simonin lihakset käsivarsissa ei ollu niin nopeesti kehittyny, joten Simon on nyt saanut hirveesti bodata et sill ei oo niin löysät nivelet olissaan, et tätä myötä nykyään sill on hirveet habat. Ihan hyväthän ne varmaan on kun kitaraa soittaa. :P
Ja sit eilen kun puhuttiin kaikesta tollasest 'mukavasta' myöhään illalla, ja äitikin tuli mukaan rohkaisemaan henrikkiä ja sanomaan et kaikki on erilaisia, mutta se ei tarkoita et ne on huonompiarvoisia, niin äiti oli rupenu puhumaan henrikille ja kysymään just äänenmurroksista, et onks se sitten huomannu munkin äänenmuunnoksen. Ja minä niinku, täh? Ja äiti sit puhu siitä että ei se ittekkään ollu huomannu sitä, kunnes yks meijän sukulainen oli puhunu ja ihmetelly, et miten Johannan ääni on nykyään tollanen, se on 'naisen' ääni. Ô__õ Ja mie siin ihmettelin (eniten itsekseni), et voiko naisillakin olla äänenmurros?
Mutta joo, tähän lopetan. Johanna-täti menee kiusaamaan muita.
hei mut, unohtu, eilen Simon tokaisi metsässä, et se ehken muuttais metsään asumaan yksin, jos sen muusikon ura ei onnistu, ja mä sit vedin läppää et 'joo ja pidät hauskaa eläinten kanssa', niin se sit jotenkin positiivisesti mökäs et, 'no jos ei muijaa löydy, niin ehken sitten pitää löytää joku eläin, jonka kaa voi olla.' Ja mie siihen, et OMG.. YÖK! Mutten sanonu sille, vaan vain nauroin. Freaky... Ihan Kalle-laulua päin.. Mutta, OVER AND OUT. Lopetan tässä kanssaihmisteni kiusailun. :P