Ich kann nicht gut Deutsch sprechen, aber..
Maanantai:
7.50 herätys
*aamutoimitukset*
8.40 töihin
Saavun Länsi-Tesoman päiväkodille ja saan ohjeet urakasta. Alan ensiksi puhdistamaan puuaidan pellejä naurettavan näköisellä räsyllä ja jatkan maalausvaiheeseen. Aurinko paistaa porottavan kuumana ja asfaltti hohkaa lämpöä lähes sataprosenttisesti. Huomaan ajattelevani, että jos ottaisin paksupohjaiset työkenkäni pois, sulaisivat kantapohjani muodottomaksi mössöksi tantereelle.
4h uurastuksen jälkeen pidän tauon, pelaan kolikkokoneita ostettuani ruokaa viereisestä Valintatalosta, ja sytytän mielikuvitukseni luoman tupakka-harhakuvan palamaan. Mäyssyttelen rauhassa aikani, kunnes totean liimahuuruissani, ettei työtä voi jatkaa maalin hitaan kuivumisajan vuoksi. Pakkaan kimpsuni ja kampsuni, pesen tärkeimmät elimeni. Katoan paikalta vähin äänin märkien elimieni roikkuessa velttoina sivuillani.
TKL:n linja 14 on oudon mutkitteleva reitiltään ja sitä käyttävät vain höpsöt vanhukset ja vammaiset. Mahtava yleistys, jonka totean yhden kerran kokeilun tuloksena. Ei paha jos jo nyt näin onnistuin tekemähän <3 Joku hassusti puhuva vanha pappa toi mukanaan itseään isomman piskin bussiin, pitkällisen keskustelun kuskin kanssa käytyään, jonkin itselleni tuntemattoman syndrooman omaava -jo naamastaan tilastollisesta normaalista poikkeava- yksilö istahti lähelle minua ja selitti koko matkan jotain jännää jostain hautausmaakäynneistään (?). Siitä tuli jo mieleen erään tuttuni oudot sönkötykset, joille monet eivät joko osaa tai uskalla nauraa jutun tason vuoksi. (vrt. kaskelotin mälli, nam!)
Kesätyöni on hyvä ajan kuluttamisen keino, ja saan laiskottelustani vielä oikein työtodistuksen ja palkkaakin. Mahtavaa. Jatkan yleismaailmallisia pohdintojani oman pääni sisällä ja sulkeudun nyt kuoriini jälleen, adios!
7.50 herätys
*aamutoimitukset*
8.40 töihin
Saavun Länsi-Tesoman päiväkodille ja saan ohjeet urakasta. Alan ensiksi puhdistamaan puuaidan pellejä naurettavan näköisellä räsyllä ja jatkan maalausvaiheeseen. Aurinko paistaa porottavan kuumana ja asfaltti hohkaa lämpöä lähes sataprosenttisesti. Huomaan ajattelevani, että jos ottaisin paksupohjaiset työkenkäni pois, sulaisivat kantapohjani muodottomaksi mössöksi tantereelle.
4h uurastuksen jälkeen pidän tauon, pelaan kolikkokoneita ostettuani ruokaa viereisestä Valintatalosta, ja sytytän mielikuvitukseni luoman tupakka-harhakuvan palamaan. Mäyssyttelen rauhassa aikani, kunnes totean liimahuuruissani, ettei työtä voi jatkaa maalin hitaan kuivumisajan vuoksi. Pakkaan kimpsuni ja kampsuni, pesen tärkeimmät elimeni. Katoan paikalta vähin äänin märkien elimieni roikkuessa velttoina sivuillani.
TKL:n linja 14 on oudon mutkitteleva reitiltään ja sitä käyttävät vain höpsöt vanhukset ja vammaiset. Mahtava yleistys, jonka totean yhden kerran kokeilun tuloksena. Ei paha jos jo nyt näin onnistuin tekemähän <3 Joku hassusti puhuva vanha pappa toi mukanaan itseään isomman piskin bussiin, pitkällisen keskustelun kuskin kanssa käytyään, jonkin itselleni tuntemattoman syndrooman omaava -jo naamastaan tilastollisesta normaalista poikkeava- yksilö istahti lähelle minua ja selitti koko matkan jotain jännää jostain hautausmaakäynneistään (?). Siitä tuli jo mieleen erään tuttuni oudot sönkötykset, joille monet eivät joko osaa tai uskalla nauraa jutun tason vuoksi. (vrt. kaskelotin mälli, nam!)
Kesätyöni on hyvä ajan kuluttamisen keino, ja saan laiskottelustani vielä oikein työtodistuksen ja palkkaakin. Mahtavaa. Jatkan yleismaailmallisia pohdintojani oman pääni sisällä ja sulkeudun nyt kuoriini jälleen, adios!