Hahmoesittelyssä Ishida Yamato
Art by Yuki Kaori
Ikä: Pelin alkaessa 15v.
Hiusten väri: Ihka-aito Kullanhohtoinen blondi.
Silmien väri: Taivaansininen
Pituus: 170 cm
Paino: 42,5 kg
Vaatteet: Mustat farkut, musta aluspaita, valkoinen paita, ketjuja.
Mitä soittaa? : Kitara, ääni
Ishida Takeru 12:
Täydellinen pikkuveli. Asuu yhä Odaibassa äitinsä kanssa. Poika on söpö ja omaa luonteen joka vastaa hänen ulkonäköään, ainakin suurimman osan ajasta. Takeru haluaa viettää enemmän aikaa isoveljen kanssa ja tupsahtelee tuon tuostakin paikalle randomisti, koska on loppujen lopuksi juuri niin omapäinen kuin Yamatokin.
Isä Ishida Hiroaki 31:
Karismaattinen ja melko reilu. Usein poissa kotoa työkiireiden vuoksi. Antaa Yamaton tehdä mitä lystää, ja kustantaa poikansa välillä kalliin välillä halvan elämäntyylin.
Äiti Takaishi-Ishida Natsuko 27:
Huippujournalisti, jonka työ pitää hänet kiireisenä. Asuu Odaibassa erillään miehestään ja vanhemmasta pojastaan, ja ehkä niin on parempi. Etäisyys estää tunteita kylmenemästä eropisteeseen asti - taas.
Art by AoiNoKitsune on DA
Ishida Yamato on mysteeri, jonka elämä on oikeastaan hyvin simppeliä, eikä hänen "mysteerinsä" oikeasti ulotu juuri hänen homouttaan ja omapäisyyttään syvemmälle. Hänellä on ikäviä luonteenpiirteitä vaikka muille jakaa, mutta hän on herkkä ja taiteellinen, ja rakastaa syvästi kun rakastaa. Hän elää itsepäättämäänsä tunteellista selibaattia, joka ei missään nimessä ulotu siihen paljonko hän harrastaa seksiä. Hän tuntee tiettyä pakotusta rappioon. Koska hän on aina täysin kylmä partnereitaan kohtaan, ja jää aina kylmäksi, se vahvistaa hänen käsitystään omasta tunnekuolleisuudestaan, ja lisää hänen ex-poikaystävänsä vastuuta ja syyllisyyttä siitä väkivallasta jonka tämä häneen kohdisti. Kaikenkaikkiaan, hänen rappionsa on kosto kaikkia niitä kohtaan jotka ovat häntä satuttaneet - ex-poikaystävä, Yeriko-senpai, hänen vanhempansa pienemmässä määrin, jne. Pelin alkuaikoina hän luisuu aina vain syvemmälle huumeisiin ja niiden mukana tulevaan epämiellyttävämpään maailmaan, jolta Yamato osittain sulkee silmänsä.
Yamaton ikäviin puoliin kuuluu katsoa muiden ihmisten läpi. Jos he eivät kiinnosta häntä, he eivät ole olemassa hänelle, ja Yamato jakaa kiinnostustaan vain vähissä määrin ja silloin kun hän kaipaa jotakuta jolle osoittaa kiinnostusta. Bändi on eri asia. Sen sijaan että keskittyisi elämäänsä ja nousisi jaloilleen, Yamato keskittää kaiken huomionsa bändiin ja sen soundiin ja sen musiikkiin, ja lyriikoihin, jotka ovat hänen siltansa muihin ihmisiin, sekä aita hänen ja muiden välissä. Yamatolle sanat ovat ase, joita hän käyttää harkiten ja intohimolla, joka palaa hänessä vahvemmin kuin mikään muu tunne. Hän on kostonhimoinen jos jokin on onnistunut koskettamaan häntä negatiivisesti, eikä jätä iskua palauttamatta. Ennen vanhaan Yamato oli ensimmäisenä nyrkit pystyssä idioottien kimpussa. Nykyään hän tietää, että paras tapa satuttaa niitä jotka välittävät hänestä, on satuttaa itseään. Ihmissuhteissaan Yamaton on vaikea osoittaa toisen ihmisen merkitsevän hänelle jotain. Vaikka hän on pehmeä ja taipuisa, eikä ole suoranaisesti juuri mitään vastaan, hän saattaa vaikuttaa välinpitämättömältä niille, jotka eivät ole tunteneet häntä alusta asti. Hän laittaa musiikin ihmisten edelle, aina ja ikuisesti. Hän ei myöskään arvosta sitä jos toiset ihmiset alkavat vaatia häneltä enemmän kuin mitä häntä huvittaa antaa, eikä hän osaa käsitellä toisten ihmisten järjestämiä kohtauksia. Hän ei Halua käsitellä niitä.
Yamato on vaikeasti käsiteltävä ihminen, muttei oikeastaan. Hän on hyvä kokki ja hän tekee mielellään ruokaa muille, ja nauttii erityisesti sen katselemisesta, kun joku syö hänen tekemäänsä ruokaa. Hän hoitaa kotivaimon tavoin isänsä ruoat valmiiksi ja tätä odottamaan jos tämä sattuu tulemaan kotiin, mutta menee omia menojaan juurikaan muiden aikatauluista välittämättä. Hän ei ota käskyttelemistä hyvin, mutta tekee mielellään mitä pyydetään, riippuen siitä keneltä pyyntö tulee. Hän on hyvä isoveli, tai yrittää olla. Hän tietää, ettei Takerulle ole kerrottu mitään mistään ja pitää sen mielellään niin. Hän piilottaa monet pahoista tavoistaan pikkuveljeltään, kuten tupakoinnin, huumeet, seksin ja niiden syyt. Yamato pitää huolta läheisimmistään, mennen usein jopa liiallisuuksiin. Hän on kuollettavan yksinäinen. Jopa silloin kun häntä ympäröi ihailevien ihmisten massa, hän ei tunne saavansa sitä mitä tarvitsee keneltäkään. Yamaton eteenajava voima onkin nimenomaan hänen yksinäisyytensä. Koska hän on aina yksin, hän haluaa luottaa siihen, että jos joku pääsee hänen lähelleen, tämä on siinä aina, eikä jätä häntä. Hänen ex-poikaystävänsä rikkoi sen luottamuksen ja vaikka Yamato yrittää olla etsimättä, hän silti kaipaa sitä jotakuta johon hän voi luottaa ikuisesti. Ei luottaa siihen, etteivät he riitele tai eroa, vaan siihen, että se toinen tulee aina takaisin, kuitenkin.
Pelin alussa Yamaton laulaa kuolemasta ja siitä kuinka hän haluaisi jonkun päästävän hänet kärsimyksistään, mutta Satorun tullessa kuvaan, pikkuhiljaa, hänen laulunsa alkavat kuullostaa elämänmyonteisemmiltä. Vaikka Yamato tappeli pitkään vastaan, hänen on lopultakin myönnettävä Satorun olevan hänelle se tärkein, ja ehkä joskus hän jopa saa sanottua se kolme kliseistä sanaa, joita Satoru on joutunut odottamaan jo ikuisuuden.
The only thing I'll ever ask of you, you've got to promise not to stop when I say when.
Extrana tämän biisin lyriikat.
Art by Yuki Kaori, MissDaydreamer on DA, nineinjections on DA and AudreyDutroux on DA.