sweet dreams are made of this.
näin viime yönä unta, että Brian Molko soitti ja pyysi kahville. hän oli jostain syystä Suomessa ennen Placebon keikkaa ja oli saanut numeroni pojilta (...!?!!!?!). minulla oli kyseiseksi perjantaiksi varattu aamusta iltaan töitä ja jotain koulutehtäviäkin (?!)... mutta lupasin soittaa Opteamiin ja järjestää asian. olin juuri kirjoittamassa muistiin Molkon numeroa, kun heräsin. sitä paitsi unimaailman kännykkäyhteytemme pätki koko ajan; hän vaikeni toisessa päässä välillä pitkäksi aikaa.
huvittavaa on, etten ole tainnut koskaan kuulla Brian Molkon puheääntä -ja unessani hän puhui erittäin huolellisesti artikuloitua suomea hiljaisella ja raukealla äänellä.
joinakin aamuina ei tarvitsisi herätä ollenkaan.
p.s. miulla on samalla tavalla leikattu tukka kuin B.M:lla tuossa kuvassa! tosin omani on edestä pidempi ja takaa ja sivuilta hiukan lyhyempi! (ja jos nostan keesiharjan keskelle päätä, näytän vielä enemmän samalta kuin moni tyylitietoinen nuori mies...) tämä lohduttaa minua seuraavaksi, kun kuulen taas kaupungilla ohimennessäni kommentin: tuohan oli nainen! :D :D