(no subject)
Hurrurrur, huonetta huminoi hohkaava hönkäys. Asetan sen taustamusiikiksi sillä nyt on aika viettää sunnuntaiaamu Biophilian seurassa. Kyykyttelen purkautuvalla tuolillani läppärin äärellä. Muistutan itseäni tilanteen harvinaisuudesta, tuore Björk on aina ainutlaatuinen tilaisuus. Vielä paremmalta se kuulostaa iltaisin avaruusmaisen kylmän hehkun valossa. Huoneeni on muuttunut viime aikoina sukkulaksi jonne aurinko pääsee yölläkin. Keltaisten verhojen läpi siivittämä valo kohtaa sinisyyden. Ihailen sitä vuoteellani silloin tällöin kameran lävitse. Tarvitsisin kämppääni vakiomallin joka putkahtaisi aina keittiönkaapista paikalle kun hetki sitä vaatii. Tai jos voisin monistaa itseni niin että samanaikaisesti olisin sekä kameran edessä että takana. Tällainen keksintö toisi varmasti esille aivan uudenlaisia omakuvan muotoja.
Photoshop jumittaa, kone on tukossa. Faksaan ystävälle ja karkaan bussiin. Iltavalo ulkosalla kuultaa hehkuen. On aikaa räpsäistä muutama otos ennen kuin akku sammahtaa. Tzzzzzzzzzzzzzzzzzz.
Photoshop jumittaa, kone on tukossa. Faksaan ystävälle ja karkaan bussiin. Iltavalo ulkosalla kuultaa hehkuen. On aikaa räpsäistä muutama otos ennen kuin akku sammahtaa. Tzzzzzzzzzzzzzzzzzz.