9.
Bernhard Schlink: Neuvoton sukupolvi Novelleja, joita kokoelman nimen mukaisesti yhdistää päähenkilön jonkinlainen neuvottomuus. Tyyppejä teki mieli ravistaa hartioista ja kysyä että oletko nyt ihan varma että tuo on oikea ratkaisu ongelmaasi. Esimerkiksi juutalaisnaisen kanssa seurusteleva saksalaismies menee ja ympärileikkauttaa itsensä, olettaen että se jotenkin parantaisi heidän suhdettaan tekemällä miehestä enemmän juutalaisen ja vähemmän saksalaisen - kysymättä edes naisen mielipidettä asiasta. Ei näin, pojat.
Ei kovinkaan kummoinen kirja, mutta tulipahan luettua
tbr-vuorta louhittaessa.
(Edit: Kirjan alkuperäinen saksankielinen nimi on Liebesfluchten, joka on, sikäli kun saksan sanakirjan avulla ymmärrän, osuvampi ja paljon kiinnostavampi nimi kuin Neuvoton sukupolvi. Miksi lie kääntäjä tuollaisen nimen valinnut, onkohan henkilöhahmojen uunoilu ärsyttänyt häntäkin?)