"I famnen bar hon på ett litet, litet knyte"

Jul 13, 2008 14:37

Eilen illalla puhelin teologiasta parinkin miehekkeen kanssa. ("Mitens ois pienet... teologiakeskustelut. Wink, wink, nudge, nudge. ;>") Tosin varsinkin toisen kanssa pohdimme aika nopeasti lukemaan Lutheria kuin piru Raamattua ja pohtimaan, mitä herra uskonpuhdistaja oikeastaan tarkoitti sanoessaan: "Esto peccator et pecca fortiter." (Vapaasti kääntäen ja asiayhteydestä irrotettuna: "Tee syntiä ja teekin kunnolla!") Näinköhän tuo toimisi baarissa iskurepliikkinä? "Hei, kuule, jo Luther sanoi bla-bla, joten miten ois pienet mun kämpillä?" :'D

Näin viime yönä vauvaunta. Pieni, sinisilmäinen tyttö. Vastasyntyneestä puolivuotiaaksi ehkä viidessä minuutissa. Oli siinä kätilöllä ihmettelemistä - jopa unessa. Tahdoin jostain syystä vauvan saavan äitini isän äidin nimen - sukunimeä myöten - ja niinhän siinä sitten kävi.

Aamulla heräsin, nousin sängystä ja syöksyin vessaan palvomaan posliinijumalaa. Krapula ei kyseessä ollut (join eilen yhden siiderin - en tullut edes hiprakkaan). Arvatkaapa vain, huvittivatko Aan aamupahoinvointivitsit. (Vinkkinä: EIVÄT!) Mistä pirusta sitä silti koskaan tietää... Mutta emme spekuloi tätä vaihtoehtoa tämän enempää, vaan syytämme sitä kanaa, jonka eilen paistoin. Lintumahatauti!

Oksennettuani - David Eddingsiä mukaillen - kaiken varpaankynsiäni myöten möngin keittiöön ja heitin naamaani pari viipaletta meetwurstia. (Suolaista. Helpottaa aina.) Sitten kuppi teetä ääntä kohden ja koneelle naputtelemaan käännöstä eilen kirjoittamaani kirja-arvosteluun. Ei siitä ihan kamalan hyvä tullut, mutta on niitä huonompiakin.

Ja puuhapeteilinpä ("puuhatiinailin"?) vielä uuden polkupyöränikin vähän parempaan kondikseen. :) Öljysin (pyörävarastosta pöllimälläni öljyputelillä, köh), kiristelin ruuveja JA NOSTIN SATULAA. Ihan itse. Ilman naapurin setien apua. Tosin naapurin setiä olisin tarvinnut sarvia nostaakseni. Minulla ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi papua sen saakelin kiinnitysruuvimutterisysteemin auki vääntämiseen, enkä kehdannut pyytää keinussa istuvaa papparaistakaan apuun. Herralla tuntui olevan niin hauskaa tiiraillessaan, mitä se hullu Ruotsi-paitainen tyttö (ts. mää) siellä riehuu.

Ruotsi-suunnitelmiin todettakoon oikein pienellä printillä minun pohtivan puolivakavasti, että voisin ottaa selvää hakuhommista ja siitä, onko minun yo-todistuksellani minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä opiskelemaan teologiaa (!). Ehdin/voin/pystyn/kykenen täydentämään tutkintoani ainereaalilla wanhan kunnon könttäreaalini sijasta, jos niikseen (ja jos vain jaksan). Mutta tämä on vielä highly unofficial ja ihan tosiaan vasta alustavan esisuunnitelman tasalla.

sverige, juonia, pipitys, ÄMMÄ, unet, teologinen

Previous post Next post
Up