Sirin uusin
Kävin aamulla messuilla ja matkalla töihin poikkesin rautatieaseman Pocket Shopissa. Ihana kauppa! Onneksi liikun harvoin rautatieasemalla, joten ei tule liian usein houkutusta ostaa pokkari tai pari. (Paitsi että juuri nyt tajusin, että kuukauden päästä muutamme junaradan varrelle, ja sehän tarkoittaa melkein päivittäistä kulkemista Pocket Shopin ohi... Täytyy alkaa kasvattaa itsekuria.)
Bokhorasta olin saanut vinkin, että Siri Hustvedtilta on tullut uusi kirja, The Summer Without Men.
No pitihän se ostaa, heikkoluonteinen kun olen. Metromatkalla rautatientorilta Ruoholahteen en ehtinyt kovin paljon lukea, joten mitään syvääluotaavaa analyysia kirjasta on nyt turha odottaa. Tässä kuitenkin lainaus kirjan kansiliepeestä:
Out of the blue, your husband of thirty years asks you for a pause in your marriage to indulge his infatuation with a young Frenchwoman. Do you:
a) assume it's a passing affair and play along
b) angrily declare the marriage over
c) crack up
d) retreat to a safe haven and regroup?
Mia Fredricksen cracks up first, then decamps for the summer to the prairie town of her childhood, where she rages, fumes and bemoans her sorry fate as abandoned spouse. But little by little, she is drawn into the lives of those around her: her mother and her circle of feisty widows; her young neighbour, with two small children and a loud, angry husband; and the diabolical pubescent girls in her poetry class. By the end of the summer without men, wiser though definitely not sadder, Mia knows what she wants to fight for and on whose terms.
En olisi välttämättä ostanut kirjaa juonen perusteella, jos tekijä olisi ollut joku toinen kuin Siri Hustvedt. Pidän kuitenkin Hustvedtin tavasta kirjoittaa, hänen kielestään ja tyylistään, joten siksi kirja tarttui mukaan. Kirja vaikuttaa nopealukuiselta, joten ehkä saan sen luettua. Toivotaan niin!
Bokhorasta olin saanut vinkin, että Siri Hustvedtilta on tullut uusi kirja, The Summer Without Men.
No pitihän se ostaa, heikkoluonteinen kun olen. Metromatkalla rautatientorilta Ruoholahteen en ehtinyt kovin paljon lukea, joten mitään syvääluotaavaa analyysia kirjasta on nyt turha odottaa. Tässä kuitenkin lainaus kirjan kansiliepeestä:
Out of the blue, your husband of thirty years asks you for a pause in your marriage to indulge his infatuation with a young Frenchwoman. Do you:
a) assume it's a passing affair and play along
b) angrily declare the marriage over
c) crack up
d) retreat to a safe haven and regroup?
Mia Fredricksen cracks up first, then decamps for the summer to the prairie town of her childhood, where she rages, fumes and bemoans her sorry fate as abandoned spouse. But little by little, she is drawn into the lives of those around her: her mother and her circle of feisty widows; her young neighbour, with two small children and a loud, angry husband; and the diabolical pubescent girls in her poetry class. By the end of the summer without men, wiser though definitely not sadder, Mia knows what she wants to fight for and on whose terms.
En olisi välttämättä ostanut kirjaa juonen perusteella, jos tekijä olisi ollut joku toinen kuin Siri Hustvedt. Pidän kuitenkin Hustvedtin tavasta kirjoittaa, hänen kielestään ja tyylistään, joten siksi kirja tarttui mukaan. Kirja vaikuttaa nopealukuiselta, joten ehkä saan sen luettua. Toivotaan niin!