puuh
Arsyttaa kun en saa luettua tentteihin yhtakkisten itkukohtausten takia. Ne vie niin paljon energiaa. Stressaa ihan alyttomasti enka jaksa odottaa, etta nuo korotustentit on ohi... Sit tulee ihan sairaasti muuta tehtavaa. Mun italianope ei varmaankaan muista, etta se hissankurssi on vaan ne 5 opintopistetta, ihan simona pitaa kaantaa ja vastata kysymyksiin ja olla valmistautunu tunneille. Ehka taa on viimein sita kunnon opiskelua, mita oon ootellu jo jonkin aikaa.
Pelottaa ku en tieda yhtaan mita tana vuonna tapahtuu. Meenko aidin kanssa Roomaan? Tuleeko aiti tanne vai meenko ma Suomeen jouluks? Koska me muutetaan ja mihin, tyttojen kanssa vai Nicolan kanssa kaksin? Miten ma toimin hakupapereiden kanssa? Paasenko ma edes maisteriohjelmaan? Saanko sit enaa opintotukea? Mista ma loydan semmosen tyopaikan etten veda itteani jojoon? Tuntuu etta oisin joskus ollu paljon itsenaisempi, nyt pelottaa ottaa vastuuta ja miettia tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Toivottavasti se on vaan taa stressi mika pitaa meitsia pinnan alla.
Pelottaa ku en tieda yhtaan mita tana vuonna tapahtuu. Meenko aidin kanssa Roomaan? Tuleeko aiti tanne vai meenko ma Suomeen jouluks? Koska me muutetaan ja mihin, tyttojen kanssa vai Nicolan kanssa kaksin? Miten ma toimin hakupapereiden kanssa? Paasenko ma edes maisteriohjelmaan? Saanko sit enaa opintotukea? Mista ma loydan semmosen tyopaikan etten veda itteani jojoon? Tuntuu etta oisin joskus ollu paljon itsenaisempi, nyt pelottaa ottaa vastuuta ja miettia tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Toivottavasti se on vaan taa stressi mika pitaa meitsia pinnan alla.