Kummallisia unia
Näin toissayönä unen, joka sai minut koko päiväksi kummalliselle tuulelle. Olin siinä nuori mies (ilmeisesti, se ei ollut aivan selvää). Olin päättänyt suorittaa jollekin universumin jumalista veriuhrin, itseni. Viilsin itseäni olkavarteen ja kävin makaamaan kovalle lattialle. Tunsin, kuinka elämä valui minusta pois ja koin suunnatonta rauhaa. Näin itseni ulkoapäin, makasin valtavassa verilammikossa hopeanhohtoisena kuin suojelius. Paikalle saapui tyttöystäväni, joka nosti minut lattialta syliinsä ja nuhteli minua siitä, että olin mennyt tekemään jotain niin kamalaa. En osaa välittää sitä tunnetta, mitä unessa tunsin. Se oli niin kaunista ja seesteistä.
Viime yönä taas näin unta, jossa olin muuten ihan oma itseni, paitsi että näin olemattomia. Näin käden leijuvan siellä täällä, oven kahvassa, pesualtaan reunalla. Pelkän käden, ranteesta sormiin. Pelkäsin näkeväni osan oikeasta kummituksesta, kunnes menin psykiatrille. Hänen luonaan tajusin, että ei se käsi millekään kummitukselle kuulu, minä vain olen mielenvikainen ja näen omiani. Ajatus siitä, että olen hullu, tuntui hyvältä, rauhoittavalta.
En yleensä näe näin eriskummallisia unia. Siksi kai oloni onkin ihan tööt. Totaalisen tööt. Kunkku taitaa olla pyörähtämässä ;D
Viime yönä taas näin unta, jossa olin muuten ihan oma itseni, paitsi että näin olemattomia. Näin käden leijuvan siellä täällä, oven kahvassa, pesualtaan reunalla. Pelkän käden, ranteesta sormiin. Pelkäsin näkeväni osan oikeasta kummituksesta, kunnes menin psykiatrille. Hänen luonaan tajusin, että ei se käsi millekään kummitukselle kuulu, minä vain olen mielenvikainen ja näen omiani. Ajatus siitä, että olen hullu, tuntui hyvältä, rauhoittavalta.
En yleensä näe näin eriskummallisia unia. Siksi kai oloni onkin ihan tööt. Totaalisen tööt. Kunkku taitaa olla pyörähtämässä ;D