Hei, Hou ja päätä seinään
heimoi
Tänään olen viettänyt vapaapäivää. Ja huomenna myös. ja maanantaina. Tiistaina on koe ja toukorock, joka menee paskasti, sillä meidän rumpali peru. En nyt tiiä sit, ehkä se korvaaja osaakin soittaa, mut koska oon näin optimisti niin pelkään pahinta. Eli se osais soittaa mut soittas perkeleen eritahtia. se on pahint mitä voi käydä. Mun basso olis epävirees ja rumpali kiilais. Huh, kylmänväristykset kulkee pitkin selkää.. (soitin emille ja se sano et simo osais soittaa.)
Sain nyt sitten maanantaina aluetiedot. Niin siis Usaan. Sellainen paikka ku Wyoming. Kalliovuorilla. aah.. Casper on kaupungin nimi ja perheeseen kuuluu host äiti ja veli. Miä oon ihan kauhuissani. innoissani. kauhuissani. perhana.. innoissani, et vihdoinkin voin hengähtää ja vaan relata tän kesän.. niin paljo ku toi kesäteatteri siis antaa myöten, muttei tartte stressaa siit alueest. Kauhuissani, koska miä lähen pois täält. Siis ku ajattelee et pisin aika mitä oon ollu kotkasta _yksin_ pois, on kaks viikkoa ja sillon tuli jo ikävä. Mut, Herra on mun kans. :)
Kesäteatterilla menee oikeestaan ihan hyvin. Se, koska mul on paras rooli IKINÄ! Siis Luulosairas oli kans ihana, mut tää on kyl yliverto. Miä oon periaattees koko ajan laval ja kakkosnäytökses yks aika keskeisiä(kin) hahmoja. Sitäpaitsi, se kohtaus missä meidät ammutaan. Se tehään siel vallin päällä. Voin vaan kuvitella, kuinka orkesteri soittaa finlandiaa(ehkä) ja sit sielt kuuluu et, "teidät on tuomittu ym.." Sit ku Halme ammutaan ni miä näyttelen sen sillee, et miä vajoon maahan, mut sit kokoon taas itteni ja saan sen verran vihaa viel et saan heitettyy kepillä niit ampujii.. sit vesa on huippu ku se sanoo sillee dramaattisest "Hyvästi, älä pelkää." Ja sit kuuluu "Tulta!".. miä voin kuvitella, miltä yleisöst tuntuu ku muakin itkettää joka kerta ku luen sen kohtauksen ite. Siin menee kaikki hiljaseks.
Mulla on ollu viimeaikoina fiilikset aika maassa. Oon tuntenut itseni jotenkin hirveen ... on tuntunu siltä, et kaikki muut on jotenki parempia ku miä. Sellai.. mul on ehkä alemmuuskompleksi tai jotain.. Ei sais kumarrella ketään, eikä dissaa itteesä, mut miä oon vaa viimepäivinä halunnu vähintää hautautuu jonnee sängynpohjalle, sillee ettei kukaa huomaais mua.
Tänään on kuitenki hyvä päivä. Onneks. Ja huomen on kanssa. Koska miä päätän niin. Miä olen hyvä tyyppi. Sanoo muut mitä tahansa.. Miä tiedän, et ainakin jotkut tykkää musta ihmisenä ja että jollekin miä olen tärkeä. Tietystikään tää mun yksinäisyys ei pönkitä mun itsetuntoa yhtään. Mut miä yritän silti pinnistellä ja pysyy positiivisena. Mulla on kavereita. On mulla, mutta nyt minä en ehkä vaan kiinnosta niitä niin paljoa.. ja se on vaan hyväksyttävä. En minä ole mikään maailman napa koko aikaa.. Joskus voi olla niitäkin päiviä, esim. silloin kun lähden. Sillon olen maailman napa. Ja ehkä sillon ku esiinnyn. Mut tärkeint on pysyy ilosena ja positiivisena.
Pitää sit kai kiittää niit ihmisii, jotka mua jaksaa katella. En tiedä onko niitä paljoa, mut joitain.. kiitos vain, vaik ette nyt tätä välttämättä luekaan..
(soitin emille ja se sano et rumpali osais soittaa.)
Tänään olen viettänyt vapaapäivää. Ja huomenna myös. ja maanantaina. Tiistaina on koe ja toukorock, joka menee paskasti, sillä meidän rumpali peru. En nyt tiiä sit, ehkä se korvaaja osaakin soittaa, mut koska oon näin optimisti niin pelkään pahinta. Eli se osais soittaa mut soittas perkeleen eritahtia. se on pahint mitä voi käydä. Mun basso olis epävirees ja rumpali kiilais. Huh, kylmänväristykset kulkee pitkin selkää.. (soitin emille ja se sano et simo osais soittaa.)
Sain nyt sitten maanantaina aluetiedot. Niin siis Usaan. Sellainen paikka ku Wyoming. Kalliovuorilla. aah.. Casper on kaupungin nimi ja perheeseen kuuluu host äiti ja veli. Miä oon ihan kauhuissani. innoissani. kauhuissani. perhana.. innoissani, et vihdoinkin voin hengähtää ja vaan relata tän kesän.. niin paljo ku toi kesäteatteri siis antaa myöten, muttei tartte stressaa siit alueest. Kauhuissani, koska miä lähen pois täält. Siis ku ajattelee et pisin aika mitä oon ollu kotkasta _yksin_ pois, on kaks viikkoa ja sillon tuli jo ikävä. Mut, Herra on mun kans. :)
Kesäteatterilla menee oikeestaan ihan hyvin. Se, koska mul on paras rooli IKINÄ! Siis Luulosairas oli kans ihana, mut tää on kyl yliverto. Miä oon periaattees koko ajan laval ja kakkosnäytökses yks aika keskeisiä(kin) hahmoja. Sitäpaitsi, se kohtaus missä meidät ammutaan. Se tehään siel vallin päällä. Voin vaan kuvitella, kuinka orkesteri soittaa finlandiaa(ehkä) ja sit sielt kuuluu et, "teidät on tuomittu ym.." Sit ku Halme ammutaan ni miä näyttelen sen sillee, et miä vajoon maahan, mut sit kokoon taas itteni ja saan sen verran vihaa viel et saan heitettyy kepillä niit ampujii.. sit vesa on huippu ku se sanoo sillee dramaattisest "Hyvästi, älä pelkää." Ja sit kuuluu "Tulta!".. miä voin kuvitella, miltä yleisöst tuntuu ku muakin itkettää joka kerta ku luen sen kohtauksen ite. Siin menee kaikki hiljaseks.
Mulla on ollu viimeaikoina fiilikset aika maassa. Oon tuntenut itseni jotenkin hirveen ... on tuntunu siltä, et kaikki muut on jotenki parempia ku miä. Sellai.. mul on ehkä alemmuuskompleksi tai jotain.. Ei sais kumarrella ketään, eikä dissaa itteesä, mut miä oon vaa viimepäivinä halunnu vähintää hautautuu jonnee sängynpohjalle, sillee ettei kukaa huomaais mua.
Tänään on kuitenki hyvä päivä. Onneks. Ja huomen on kanssa. Koska miä päätän niin. Miä olen hyvä tyyppi. Sanoo muut mitä tahansa.. Miä tiedän, et ainakin jotkut tykkää musta ihmisenä ja että jollekin miä olen tärkeä. Tietystikään tää mun yksinäisyys ei pönkitä mun itsetuntoa yhtään. Mut miä yritän silti pinnistellä ja pysyy positiivisena. Mulla on kavereita. On mulla, mutta nyt minä en ehkä vaan kiinnosta niitä niin paljoa.. ja se on vaan hyväksyttävä. En minä ole mikään maailman napa koko aikaa.. Joskus voi olla niitäkin päiviä, esim. silloin kun lähden. Sillon olen maailman napa. Ja ehkä sillon ku esiinnyn. Mut tärkeint on pysyy ilosena ja positiivisena.
Pitää sit kai kiittää niit ihmisii, jotka mua jaksaa katella. En tiedä onko niitä paljoa, mut joitain.. kiitos vain, vaik ette nyt tätä välttämättä luekaan..
(soitin emille ja se sano et rumpali osais soittaa.)