Sep 03, 2008 05:52
En käsitä nyt ollenkaan maailmanmenoa. Eilen olin ihan hoomoilasena sen takia, että ihmiset pitää ihan todella käsittämättömiä asioita normaalina. Koitin yrittää selittää hätäni ja ahdistukseni, mutta kaikki oli sillain "no aika perus, älä narise". Oikeasti mielikuvitukseni välillä lentää kuin pieru levolakin jälkeen enkä kestä. Töissä ahdistaa ihan sikana, vaikken ole mitenkään hengenvaarassa. Tulis vaan koko ajan semmonen reaktio, että nyt pakenen karkuun, kun en kestä. Ja en jaksa selittää asiaa sen syvällisemmin :D En vaan haluaisi olla tekemisissä huumausaineiden kanssa tai olla niiden lähellä.
Pian taas töihin. Saan kyl ihan jees palkkaa, mutta ketuttaa olla pihalla jo ennen seittemää. Eilen jäädyin kalikaksi ja olin kotiin päästessä 20min tulikuumassa suihkussa ennen kuin lämpenin. Ei kannata liikkua missään, kun on kylmä ja sataa, iskee tuska luihin ja ytimiin! Työ on kyllä kivempaa kuin edellisessä paikassa, kun ei tarvi mopata ja hölkätä samaan aikaan. Ja tuolla saa kiroilla ja parempi vaan, kun kiroilee tarpeen vaatiessa.
En tiedä kuinka pitkä päivä tänään on, kuulemma 8h enkä edes tiedä minne molen menossa. Eilen olin Läyliäisissä enkä edelleenkään hahmota, että missä. Onneksi työhön kuuluu ovelta hakeminen ja sinne tuominen. Paitsi tänään saan seikkailla itse kotiin, mutta olen sitten vissiin Helsingin sisällä töissä :D
Onhan se kiva tuntea itsensä aktiiviseksi, mut oikeasti juma mikä hepuli.
Ei ole mitään uusia juoruja. En oikein keksi mitä minulle kuuluu, mutta olen suurimman osan aikaa hyvällä tuulella, koska en eilenkään ollut töiden jälkeen poikki ollenkaan. Jäässä vaan. Perjantaina olisi bailandos vissiin jälleen, mutta toivottavasti sillon ei o töitä, koska voin kuvitella olevani jo kymmeneltä illalla kuolaamassa tyynyä päin, jos pitäisi vielä harrastaa sosiaalista kanssakäymistä.
Nyt pesen tukan lavuaarissa ja sit menen siivoon parakkeja.