Perkele.

Aug 18, 2008 16:20

Huhhahhei. Käväsin tänään sittenkin vaan tutustumassa työpaikkaan. Ihan kauheeta, en millään haluaisi mennä sinne. Varsinkin, kun työnkuvani vaihtui täysin ja joudun meneen sinne päivittäin aamuseittemäksi ja joudun käveleen sata kilsaa sinne mennessä. Möömöö. Oli kans ihanan hilpeä pomo.

"Tää on sulle kyl vähän liikaa."

"En tiiä selviäks tästä."

"Tää on sulle todellinen haaste."

"Ootko varma, että kykenet?"

"Meillä ei o kyl aikaa harjotella, pitäs osata heti."

"Ne jotka siivoaa työkseen leipomoa ei edes osaa siivota sitä, sinä et ainakaan!"

Ja noi oli jokatoisia lausahduksia. Sillain joojoo vittu meikä siivoaa aikataulun mukaan joku 7000 neliötä, jos niin käsketään. En osaa käyttää mitään vekottimia ja ne olisi halunneet sinne töihin jonkun, joka osaa. Onks minun vika, että rekrytointifirma ei osaa :D

En siis mene hepuleissa huomenna töihin, lähinnä varaudun kuolemaan. Inhottaa vaan, kun molen ihan hoomoilasena välikätenä kahden firman välissä. Toivottavasti kuitenkin osaan olla tuolla, koska tarvin rahaa. Kiroan vaan sitten aina salaa kotona ja salaa journaliin päivittäin, kun olen puhkikatki. Pitäs poistaa kynsilakatki vissiin. Pomo kysy onko minul rakennekynnet ja siellei saa olla ees kynsilakkaa tai koruja. Itsellä sillä tietty semmoset johannatukiaismaiset pinkit ylikasvaneet tekarikynnet ja kultaketju kaulassa. Mut niinhän se menee: "Älä tee niinku minä teen vaan niinku minä sanon".

Mahaki sai jostain syystä hepulin, olikohan päivällä juustohanpparissa joku vika :''''''C

(Onneks iskä muuten kyysää töihin, koska en jaksa kävellä vitusti.)
Previous post Next post
Up