Tehkää niin kuin täytyy.
Tässä nyt kaikki päivittää koiraohjelman johdosta koirajuttuja, niin kai nyt vihdoin voisi itsekin sitten jaksaa jotain tarinoida, kun olen tässä jo muutaman päivän aikonutkin.
Juurussuolla oli aika surullista, kun Penon haudan päällä oli romua (väliaikaisesti kuulemma, en tiedä) ja Tessakin oli laitettu taivaaseen samana päivänä kuin Jallu, ja luulin että se menis vasta syksyllä. Tessa oli vähän vamon näköinen mutta silti ihana. Se oli ennen aina hirmuna mun perään. Lonkat vaan alko hajoileen liikaa. Kai se sitten on syksy. Ihmiset menee kouluun ja intoilee ja minä en. Hajottaa. No mutta, olin isällä vähän tienaamassa (ja sain maksettua velkojakin osan pois) ja eilen vein työhakemuksen suuren taistelun jälkeen, johon liittyi skannerin asentamista, Photoshopin hajoaminen, tekun vartija kyselemässä kulkulupaa ja ties mitä kaikkea. Tinppa oli tässä koko hässäkässä aivan mahtava ritari, kiitos kiitos kiitos. Kyseessähän oli siis Ouluvetiin eläinlääkäriavustajan virka, ja se ois maailman huipuista huipuin työpaikka jos pääsisin sinne.
Tessa.
Mitähän muuta on tapahtunut. No Ilkka on käymässä Bagitsin luona ja eilen oltiin Hevimestassa. Oli hulvatonta. Soi kahdesti Lordi ja ekan kerran jälkeen tuli sitte Psaikku Circus, nauratti. Tänään pääsin sitten Bagitsin kyydissä Kempeleeseen ja kävin mummolla. Pussitin sille ämpärillisen mustikoita pakastimeen ja jotain. Se on kyllä outoa, miten vanhat ihmiset pakkosyöttää. Kun jaksaa koko ajan tähdentää että on juuri syönyt, päätyy syömään vain: vitusti. Joskus se ärsyttää mutta enemmän ehkä ärsyttää esim. isän töykeä käytös noissa tilanteissa, etenkin kun mummo joka tapauksessa loukkaantuu jos ruoka ei kelpaa. No mutta söin mustikoita ja leipiä ja kiisseliä. Voi mummoa, alkaa kunto pettämään ja sitä hajottaa, kun järki toimii mutta ruumis ympärillä alkaa lakkoilemaan. Kaikki kunnioitus lähes 92(?)-vuotiasta naista kohtaan. Ja pahoittelu koko sukulaiskunnan puolesta niistä ihmisistä jotka ei näe mikä on tärkeintä.
Sain Bagiltä kyydin takaisinkin ja jäin Limingantullissa pois. Kävin Pohjolan Kirppiksellä ja ostin eurolla maailman creepyimmän esineen, josta aion modata vieläkin creepymmän. Myyjäkin hämmästeli että ostan sen ja yritin selitellä ja olla herttainen. Realisointikeskusta kävin etsimässä akryylimaaleja mutta en löytänyt, pitänee Fantsusta hakea. Kirppiksellä oli myös jättipanda, jonka pelastan huomenna, koska sain Week Shopista jonkun verran rahaa. Aion kantaa hylätyn pandaturrilaisen Limingantullista Heinäpään läpi ja ehkä sekin haluaa istua ikkunalaudalla ja pitää pienemmistään huolen. Tai ehkä jättipanda onkin se mistä muut pitävät huolen, en tiedä vielä.
Ammilla ja Maijulla näkyi pienen pieni kilpikonna, Paha Vaatturi. Se näyttää ihan lelulta. Pienet godzillamaiset jalat ja kaunis pyöreä kuori. Pidin sitä vähän aikaa kädessä ja pelkäsin että joko pudotan sen tai luulen sitä leluksi ja heitän johonkin. Ammi sano että muista pestä kädet ennenku pistät ne suuhun tai voi tulla salmonella. Pelottavaa miten joku noin onneton rääpäle vois saada mut todella kipeäksi. Sitten se yritti mennä Maijun oven ali ja jäi kuorestaan estyneeksi mutta jatkoi yrittämistä. Syötiin suklaakuorrutemansikkakermavaahto(?)kakkua ja se oli ihan hyvää.
Kävin kahvilla Snookerissa ja luin uusimmat Bodom-uutisoinnit. Aika hiljainen olo oli, tuli yksi laulukin joka soi aina joka paikassa missä juon kahvia ja poltan savukkeita ja hymähtelin. Sitten aloin puhuun Esalle leluista ja lasten elokuvista ja silmät leiskui kun innostuin. Olin varmasti todella pelottava. Ruokakaupassa hurvittelin ja käytin melkein 10 euroa ruokaan. Pitää alkaa syödä enemmän oikeasti, ärsyttää kun oon koko ajan vetämässä nurin ja sekin kun oon muutaman kaljan jälkeen ihan tolkuttomassa ääliökännissä. Oikaisin parin pikkukadun ja pihan poikki ja kiipesin pienen aidan yli. Mitäs vievät multa kadut joilla kävellä ja joka puolella on vaan aitoja ja kuoppia teiden tilalla. Sain estettyä itseäni keinumasta vaikka oikaisinkin huippukiikkupuiston läpi.
Janne muuttaa meille perjantaina ja pitää siivota sitä ennen. Huomenna on taas aika kiire päivä, kun aamuyhdeksältä alkaa oikeuskäsittely (menen mielenkiinnosta katsomaan ja odotan huikeaa elokuvamaista tapahtumaa) sen yhden toverin tappoyrityksen kohteeksi joutumisen takia. Sen jälkeen meen herutteleen, jos saisi vielä Pumpeli-lipun suuremmitta vaivoitta. Sitten voisi käydä pelastamassa turrin Limingantullista ja Week Shopiin pitää myös viedä tavaraa ja käydä Tahkolalla. Jonain päivänä meen taas Juurussuolle ja syön Justiinan kanssa vadelmia ja Harmi taas suukottelee mun silmälasit likaisiksi ja karehdun vähän mutten oikeasti. Takapihan reunalla on joka ystävänpäivänä enemmän ja enemmän kynttilöitä mutta ne on kaikki eläneet kai ihan hyvän elämän.
But she knows she has a curse on her,
a curse she cannot win.
For if someone gets
too close to her,
the pins stick farther in.
Juurussuolla oli aika surullista, kun Penon haudan päällä oli romua (väliaikaisesti kuulemma, en tiedä) ja Tessakin oli laitettu taivaaseen samana päivänä kuin Jallu, ja luulin että se menis vasta syksyllä. Tessa oli vähän vamon näköinen mutta silti ihana. Se oli ennen aina hirmuna mun perään. Lonkat vaan alko hajoileen liikaa. Kai se sitten on syksy. Ihmiset menee kouluun ja intoilee ja minä en. Hajottaa. No mutta, olin isällä vähän tienaamassa (ja sain maksettua velkojakin osan pois) ja eilen vein työhakemuksen suuren taistelun jälkeen, johon liittyi skannerin asentamista, Photoshopin hajoaminen, tekun vartija kyselemässä kulkulupaa ja ties mitä kaikkea. Tinppa oli tässä koko hässäkässä aivan mahtava ritari, kiitos kiitos kiitos. Kyseessähän oli siis Ouluvetiin eläinlääkäriavustajan virka, ja se ois maailman huipuista huipuin työpaikka jos pääsisin sinne.
Tessa.
Mitähän muuta on tapahtunut. No Ilkka on käymässä Bagitsin luona ja eilen oltiin Hevimestassa. Oli hulvatonta. Soi kahdesti Lordi ja ekan kerran jälkeen tuli sitte Psaikku Circus, nauratti. Tänään pääsin sitten Bagitsin kyydissä Kempeleeseen ja kävin mummolla. Pussitin sille ämpärillisen mustikoita pakastimeen ja jotain. Se on kyllä outoa, miten vanhat ihmiset pakkosyöttää. Kun jaksaa koko ajan tähdentää että on juuri syönyt, päätyy syömään vain: vitusti. Joskus se ärsyttää mutta enemmän ehkä ärsyttää esim. isän töykeä käytös noissa tilanteissa, etenkin kun mummo joka tapauksessa loukkaantuu jos ruoka ei kelpaa. No mutta söin mustikoita ja leipiä ja kiisseliä. Voi mummoa, alkaa kunto pettämään ja sitä hajottaa, kun järki toimii mutta ruumis ympärillä alkaa lakkoilemaan. Kaikki kunnioitus lähes 92(?)-vuotiasta naista kohtaan. Ja pahoittelu koko sukulaiskunnan puolesta niistä ihmisistä jotka ei näe mikä on tärkeintä.
Sain Bagiltä kyydin takaisinkin ja jäin Limingantullissa pois. Kävin Pohjolan Kirppiksellä ja ostin eurolla maailman creepyimmän esineen, josta aion modata vieläkin creepymmän. Myyjäkin hämmästeli että ostan sen ja yritin selitellä ja olla herttainen. Realisointikeskusta kävin etsimässä akryylimaaleja mutta en löytänyt, pitänee Fantsusta hakea. Kirppiksellä oli myös jättipanda, jonka pelastan huomenna, koska sain Week Shopista jonkun verran rahaa. Aion kantaa hylätyn pandaturrilaisen Limingantullista Heinäpään läpi ja ehkä sekin haluaa istua ikkunalaudalla ja pitää pienemmistään huolen. Tai ehkä jättipanda onkin se mistä muut pitävät huolen, en tiedä vielä.
Ammilla ja Maijulla näkyi pienen pieni kilpikonna, Paha Vaatturi. Se näyttää ihan lelulta. Pienet godzillamaiset jalat ja kaunis pyöreä kuori. Pidin sitä vähän aikaa kädessä ja pelkäsin että joko pudotan sen tai luulen sitä leluksi ja heitän johonkin. Ammi sano että muista pestä kädet ennenku pistät ne suuhun tai voi tulla salmonella. Pelottavaa miten joku noin onneton rääpäle vois saada mut todella kipeäksi. Sitten se yritti mennä Maijun oven ali ja jäi kuorestaan estyneeksi mutta jatkoi yrittämistä. Syötiin suklaakuorrutemansikkakermavaahto(?)kakkua ja se oli ihan hyvää.
Kävin kahvilla Snookerissa ja luin uusimmat Bodom-uutisoinnit. Aika hiljainen olo oli, tuli yksi laulukin joka soi aina joka paikassa missä juon kahvia ja poltan savukkeita ja hymähtelin. Sitten aloin puhuun Esalle leluista ja lasten elokuvista ja silmät leiskui kun innostuin. Olin varmasti todella pelottava. Ruokakaupassa hurvittelin ja käytin melkein 10 euroa ruokaan. Pitää alkaa syödä enemmän oikeasti, ärsyttää kun oon koko ajan vetämässä nurin ja sekin kun oon muutaman kaljan jälkeen ihan tolkuttomassa ääliökännissä. Oikaisin parin pikkukadun ja pihan poikki ja kiipesin pienen aidan yli. Mitäs vievät multa kadut joilla kävellä ja joka puolella on vaan aitoja ja kuoppia teiden tilalla. Sain estettyä itseäni keinumasta vaikka oikaisinkin huippukiikkupuiston läpi.
Janne muuttaa meille perjantaina ja pitää siivota sitä ennen. Huomenna on taas aika kiire päivä, kun aamuyhdeksältä alkaa oikeuskäsittely (menen mielenkiinnosta katsomaan ja odotan huikeaa elokuvamaista tapahtumaa) sen yhden toverin tappoyrityksen kohteeksi joutumisen takia. Sen jälkeen meen herutteleen, jos saisi vielä Pumpeli-lipun suuremmitta vaivoitta. Sitten voisi käydä pelastamassa turrin Limingantullista ja Week Shopiin pitää myös viedä tavaraa ja käydä Tahkolalla. Jonain päivänä meen taas Juurussuolle ja syön Justiinan kanssa vadelmia ja Harmi taas suukottelee mun silmälasit likaisiksi ja karehdun vähän mutten oikeasti. Takapihan reunalla on joka ystävänpäivänä enemmän ja enemmän kynttilöitä mutta ne on kaikki eläneet kai ihan hyvän elämän.
But she knows she has a curse on her,
a curse she cannot win.
For if someone gets
too close to her,
the pins stick farther in.