08.05.2007
"Hi dear jani how r u hope ur fine jani i want to call u plz answer my call i want to talk to u plz answer"
Tätä viestiä seurasi luonnollisesti soitto. En vastannut. Sneaky bastard oli jättänyt vastaajaan viestin jonka kuuntelin pyöräiltyäni hieman kauemmas keskustan melusta...
"Please Jani why don't you answer my call ? Next time I call you, please pick up a phone"
Et kai vaan yritä vastaajaviesteillä vaikuttaa minun empaattiseen luonteeseeni, jotta en voisi sivuuttaa sinua enää pelkkinä merkkeinä ja numeroina puhelimen ruudussa ? Guess what.
Ei tule onnistumaan. En koe minkäänlaista syyllisyyttä siitä, että en halua sinua minkäänlaiseksi osaksi elämääni.
Joku voisi sanoa, että kohtelen kyseistä ihmistä julmasti ja paskamaisesti, mutta minua ei todellakaan kiinnosta. En tunne mitään velvollisuutta antaa hänelle yhtään sekunttia elämästäni.
Voisi tajuta lakata jo yrittämästä.
Lukujuttuja
"Y'see, they say journalism is the art of controlling your environment, but that's all wrong. I can't control anything with this typewriter. All this is, is a gun."
- Spider Jerusalem (Transmetropolitan)
Sain eilen kaksi numeroa
Viceä kun kävin raidaamassa Bukran. Etenkin Irak-teemanumero oli erittäin loistava ja koskettava. Loistavia ja ajatuksia herättäviä artikkeleja.
Uusi Exile.ru ilmestyi myös 04.05 nettiin, mutta hiffasin sen vasta pari päivää myöhemmin ja nautin eilisaamuna kyseisen lehden artikkeleista. Etenkin nämä olivat hyviä:
Kuka voitti IrakissaVoitonpäivä on ihana asiaVoi teitä leikkisiä venäläisiä. Kelluvia ydinvoimaloita, mitä seuraavaksi?