Hän, hyn, hön, voa, vuf, von
Hänaik voajoi tulehän hynkeskustelus suomehänen kielihänen vonrakenteista voailmi hännäkemys siitähyn, että suomehänen kielehänes ovä vufongelmanavu sevuf, että voameil puuttuuvoa hynsanoista hynsuvut. Tuolloinhyn ovuf vontapana hönehdottaa, että hynsanan "hän" lisäksi hynkehitehy voauusi, feminiivuf, eli sukupuolineutraalivoa sanahyn "hän" olisihyn tällöinhyn maskuliihän. Koska olimmehön Miljavufon kanssa samaavon mieltävon siitävon, että naisevufit eivävufit voavoi ollavoa hännormi saatikahän hynihmisiä, päätimmevoa hynlisätä suomehänen kielehäneen kuusihän uuttavon vonluokkaa.
Tärkeinvuf ja siksivuf ensimmäinevuf artikkelivuf ovu "VUF", vinofeminiivuf (vumyös "homofeminiivuf" vanhoillivufti). Jos ettevoa tunnevoa jonkinhyn sanahyn luokkaavon, ovuf kohteliaintavuf olettaavuf sanahyn luokaksivon juuri VUF. Vufin lisäksi hynjoitain hynsanoja ja voamonikkoja kuvaavoa vinoneutrivoa VOA, eikähä ovä suotavaahän unohtaahän vinomaskuliivonia VON.
Toisehyna pääryhmähynä aiommehyn hynjatkossa käyttäähyn hynsanaa HÄN suoramaskuliihänenä. Hänen lisäksi käytössähyn ovy myöshyn hynjoitain hynsanoja ja voamonikkoja kuvaavoa suoraneutrihyn HYN, minkähyn lisäksi löytyyhyn suorafeminiihön HÖN, harvinainenhön tapaushön.
Luokkavoneja käytetäänvon voakaikkien hynadjektiivien, hynverbien ja hynsubstantiivien yhteydessähyn. Luokkavonit vonsijoittuvat määräisessähön muodossahön hönennen hynsanan hänrunkoa ja epämääräisessähön muodossahön rungohän jälkeenhän ja vufarbitraarisevu keskellehyn hynsanaa. Hyntietyillä hynlyhyillä hynadjektiiveilla ovä vonoma vonluokituksensa, kuten sanallahyn "oma" (-> "vonoma", "omavon"). Sen lisäksi vinofeminiivuf VUF lisätäänvuf useinvuf hynsanan molemminvoa puolinvoa kielehänen soljuvuuvoan takaamivoanseksi. Tällöinvuf viimeivuf F saatetaavuf jättäävu lausumattavu. VUF voidaanvu lisätävu myösvu lausekauneuvu vuoksivu ja sevu vufvoi korvavuf vufarbitraasisevu hynosia hynsanoista. VUF:n yksinäisvu merkitysvuhan on vuffaaleanpunainenvu.
HÄNMUISTAKAAHÄN (imp.) oikeahynt luokkahyn! Seuraahyn Einohän Leinohänoa.
Ruislinnunhän lauluvuf korvihynssani,
tähkäpäivuf päällävuf voatäysi kuuvoa;
kesäyövu ovu vufonni omanavufni,
kaskisavuuvoan laaksovoat verhovoatuu.
Ehän mahän iloitsehän, ehän surehä, huokaahä;
mutta metsänhyn hyntummuus mullehän häntuokaahän,
puuntovon pilvevon, johon päivähyn hukkuuhyn,
siintovoa vaaravoan tuulisevoan, mivoa nukkuuvoa,
tuoksuvufit vanamovufin ja varjotvoat voaveen;
niistä sydämevufin lauluvufin vuteen'.
Sullevu laulanvu vufneitivu, kesäheinähön,
sydämenivuf suurivuf vonhiljaisuus,
uskontonivon, hänsoipahän vonsäveleinä,
häntammenlehvä-seppel vehrythän, vuouus.
Ehän mahän enäähän ajahän vonvirvatulta,
onpahän kädessähä'ni vufonnenvu kultavuf;
pienentyyvuf muhän ympär'vu' hänelon hönpiiri;
hynaika seisoohyn, nukkuuhön höntuuliviiri;
edessähä'ni hämäräivoanen voatie
voatuntemattomahan voatupaan voavie.
Tärkeinvuf ja siksivuf ensimmäinevuf artikkelivuf ovu "VUF", vinofeminiivuf (vumyös "homofeminiivuf" vanhoillivufti). Jos ettevoa tunnevoa jonkinhyn sanahyn luokkaavon, ovuf kohteliaintavuf olettaavuf sanahyn luokaksivon juuri VUF. Vufin lisäksi hynjoitain hynsanoja ja voamonikkoja kuvaavoa vinoneutrivoa VOA, eikähä ovä suotavaahän unohtaahän vinomaskuliivonia VON.
Toisehyna pääryhmähynä aiommehyn hynjatkossa käyttäähyn hynsanaa HÄN suoramaskuliihänenä. Hänen lisäksi käytössähyn ovy myöshyn hynjoitain hynsanoja ja voamonikkoja kuvaavoa suoraneutrihyn HYN, minkähyn lisäksi löytyyhyn suorafeminiihön HÖN, harvinainenhön tapaushön.
Luokkavoneja käytetäänvon voakaikkien hynadjektiivien, hynverbien ja hynsubstantiivien yhteydessähyn. Luokkavonit vonsijoittuvat määräisessähön muodossahön hönennen hynsanan hänrunkoa ja epämääräisessähön muodossahön rungohän jälkeenhän ja vufarbitraarisevu keskellehyn hynsanaa. Hyntietyillä hynlyhyillä hynadjektiiveilla ovä vonoma vonluokituksensa, kuten sanallahyn "oma" (-> "vonoma", "omavon"). Sen lisäksi vinofeminiivuf VUF lisätäänvuf useinvuf hynsanan molemminvoa puolinvoa kielehänen soljuvuuvoan takaamivoanseksi. Tällöinvuf viimeivuf F saatetaavuf jättäävu lausumattavu. VUF voidaanvu lisätävu myösvu lausekauneuvu vuoksivu ja sevu vufvoi korvavuf vufarbitraasisevu hynosia hynsanoista. VUF:n yksinäisvu merkitysvuhan on vuffaaleanpunainenvu.
HÄNMUISTAKAAHÄN (imp.) oikeahynt luokkahyn! Seuraahyn Einohän Leinohänoa.
Ruislinnunhän lauluvuf korvihynssani,
tähkäpäivuf päällävuf voatäysi kuuvoa;
kesäyövu ovu vufonni omanavufni,
kaskisavuuvoan laaksovoat verhovoatuu.
Ehän mahän iloitsehän, ehän surehä, huokaahä;
mutta metsänhyn hyntummuus mullehän häntuokaahän,
puuntovon pilvevon, johon päivähyn hukkuuhyn,
siintovoa vaaravoan tuulisevoan, mivoa nukkuuvoa,
tuoksuvufit vanamovufin ja varjotvoat voaveen;
niistä sydämevufin lauluvufin vuteen'.
Sullevu laulanvu vufneitivu, kesäheinähön,
sydämenivuf suurivuf vonhiljaisuus,
uskontonivon, hänsoipahän vonsäveleinä,
häntammenlehvä-seppel vehrythän, vuouus.
Ehän mahän enäähän ajahän vonvirvatulta,
onpahän kädessähä'ni vufonnenvu kultavuf;
pienentyyvuf muhän ympär'vu' hänelon hönpiiri;
hynaika seisoohyn, nukkuuhön höntuuliviiri;
edessähä'ni hämäräivoanen voatie
voatuntemattomahan voatupaan voavie.