(no subject)
Voishan sitä varmaan olla monellakin tapaa jotenkin helvetisti siistimpi tyyppi ja parempi ihminen, mutta vittujakos sillä. Mä nautin siitä, kun saan maalata uniani kankaalle ja pyöriä ympäri taloa (kohta muutan pois ja voin alkaa kutsua tätä lapsuudenkodiksi) vaatteet ja kroppa poskista varpaisiin asti öljyväreissä. Jos en sit jollekin kelpaa näin niin sekään ei sit varmaan kelpais mulle lopulta? En tiedä, tällaisia omituisia iltapäivän ajatuksia, kun current mood on Procol Harumin A Whiter Shade of Pale ja hetken tuntuu, että asiat kulkee omalla painollaan. Että opin selviämään ihan yksin.
Kohta saan isoja siveltimiä ja siirryn ulos maalaamaan huonekaluja. Minulle tulee punainen, hirveän painava pöytä ja sen ympärille neljä eriväristä tuolia. Kissat ovat olleet tänään kovin seurankipeitä; Pienen kissan on niin hirveän vaikea ymmärtää, että miten niin hänen maalausapuaan ei kaivata. Heitin kahvin kukkapenkkiin, alkoi maistua maalipölyltä kun olin hionut tarpeeksi kauan.
Kohta saan isoja siveltimiä ja siirryn ulos maalaamaan huonekaluja. Minulle tulee punainen, hirveän painava pöytä ja sen ympärille neljä eriväristä tuolia. Kissat ovat olleet tänään kovin seurankipeitä; Pienen kissan on niin hirveän vaikea ymmärtää, että miten niin hänen maalausapuaan ei kaivata. Heitin kahvin kukkapenkkiin, alkoi maistua maalipölyltä kun olin hionut tarpeeksi kauan.