Hiihä ni tiiät
Mie hiiihinnnnn. hohoo, eihän se luistanut mutta kaiken aikaa sen tiesin ettei niin raskasta etteikö sitä voisi hyvillään muistaa jahkahan hiki kuivuu. Nyt jo enimmin kuivunut, saatan toistaa retken. (Kunhan keksin kuinka suksiin laitetaan luistoa. luisua. Rasvaa? Öljyä? Onkohan sitä aikuisten varastoissa aina niinkuin pyöränpumppuja ja heijastimia ja vehnäjauhoja vai pitääkö kauppaan mennä?)
Tämänkö vain halusin kertoa? Niin kai. Aloitan hitaasti, kuin näppäillen, tämän tutustunnan tietokoneeseen kun sitä niin olen kammonnut. Kirotut näppäimet, sinä kirottu ruutu. Miksi en voi kirjoittaa, en vaikka siitä uhosin. venytän vain velvollisuuden ja paineen äärimmilleen että kun viimeiset päivät tulevat, saan ahertaa yöt ja päivätkin pääkseen. niin sitten kai teen. Nyt vain on niin että aiheeni ei tunnu kiinnostavan oikein laisinkaan ja kas: kun sitä ajatus hipaiseekin, liukuu se jo oitis poiskin. Ja heille jotka eivät tiedä mistä puhun, sanon, ei tämä teitäkään kiinnosta.
Hammassärky estää puhumasta ystävällisesti läheisilleni.
Lappeenrannan kaupunginteatteri( kaivattuni) ei esitä tällä viikolla kunniakseni mitään.
mutta. Koirani pyrivät ympärilläni, liehakoivat ja tuoksuvat hyvältä. On sellainen talvi että voi hiihtää ja hymyilla, kotona syödä raikasta salaattia. Ikkunat on kaikkiin ilmansuuntiin, me siirrymme auringon mukana huoneesta toiseen.
Tämänkö vain halusin kertoa? Niin kai. Aloitan hitaasti, kuin näppäillen, tämän tutustunnan tietokoneeseen kun sitä niin olen kammonnut. Kirotut näppäimet, sinä kirottu ruutu. Miksi en voi kirjoittaa, en vaikka siitä uhosin. venytän vain velvollisuuden ja paineen äärimmilleen että kun viimeiset päivät tulevat, saan ahertaa yöt ja päivätkin pääkseen. niin sitten kai teen. Nyt vain on niin että aiheeni ei tunnu kiinnostavan oikein laisinkaan ja kas: kun sitä ajatus hipaiseekin, liukuu se jo oitis poiskin. Ja heille jotka eivät tiedä mistä puhun, sanon, ei tämä teitäkään kiinnosta.
Hammassärky estää puhumasta ystävällisesti läheisilleni.
Lappeenrannan kaupunginteatteri( kaivattuni) ei esitä tällä viikolla kunniakseni mitään.
mutta. Koirani pyrivät ympärilläni, liehakoivat ja tuoksuvat hyvältä. On sellainen talvi että voi hiihtää ja hymyilla, kotona syödä raikasta salaattia. Ikkunat on kaikkiin ilmansuuntiin, me siirrymme auringon mukana huoneesta toiseen.