(no subject)

Jun 30, 2013 12:16

jos olisin varakas vapaaherratar, asuisin vanhassa puutalossa. en kovin suuressa, vain tarpeeksi isossa. kunhan sinne mahtuisi iso ruokapöytä ja pieni kirjastohuone, jonka nurkassa olisi sellainen puinen maapallobaarikaappi muhkean, korkeaselkäisen nojatuolin vieressä. mulla olisi loputtomasti kirjoja, joita lainailisin ystävilleni, enkä olisi turhan tarkka niiden palauttamisesta.

polkupyörämatkan päässä olisi hyvä tori, jossa kävisin joka päivä ostamassa kaiken tarvittavan ruoaksi. söisin yksinkertaisesti, mutta hyvin. pukeutuisin enemmän mekkoihin, ja ne eivät koskaan jäisi polkupyörän pinnojen väliin. mulla olisi sympaattisen villiintynyt puutarha, jossa kasvaisi myös paljon kaikkea syötävää ja vain vähän koristeellisia hömpötyksiä. ehkä sentään orvokkeja ja ruusuja. rikkaruohot saisivat kukoistaa, koska onhan niilläkin paikkansa maailmassa.

kuuntelisin aina vain vanhaa musiikkia. kaikkia radio suomen ihania vanhan musiikin ohjelmia ja lp-levyjä. mielessäni olisin palannut 60-luvulle. taidan olla sen lapsi kuitenkin. niin hyvä mun on olla sen musiikkia kuunnellessani.

ehkä olisin viimeinkin menestynyt kirjailija tai runoilija. kulkisin kylällä leveälierisessä hatussa ja mua pidettäisiin outona, mutta vähät siitä välittäisin. kävisin kesäaamuisin uinnilla ja kaikkialla olisi linnunlaulua lukuunottamatta hiljaista. pihassa olisi sauna, joka lämmitettäisiin usein. ystäviä kutsuttaisiin illanviettoihin, joissa ruoka on hyvää, viini ei lopu kesken, tarinat ja laulut soljuvat ja kaikki mahtuvat jäämään yöksi.

saisin olla sopivasti kaikesta ulkopuolella, omassa kuplassani. elää juuri niin kuin näen oikeaksi. hyvin hitaasti ja ihmetellen, pienesti ja silti sisälläni isosti. en kilpailisi kenenkään kanssa, koska saavutukset eivät kiinnosta minua. elämässä ei pääse palkintokorokkeelle. on vain minä, ihmiset ympärilläni, ja pyrkimys elää oikein. niin että on hyvä olla. jakaa sydämensä lämpöä ja hyväksyntää.

be sure to wear some flowers in your hair
Previous post Next post
Up