Ei niin mitään
Sain eilen moraalisen saarnan siitä ettei saisi vain maata sängyssä kirjan kanssa kaikkea vapaa-aikaansa. Että olisin ihan tahallani hukannut siviilipuhelimeni ja sitä kautta suurimman osan numeroista. Työpuhelimessa kun on tallennettuna vain muutama pahimman varalle.
Haistapaska-keittiöremontti on edistynyt siihen asti, että laittoivat kaapit takaisin. Jotenkin joku idiootti ei vain ajatellut loppuun asti, eli mulla on betonia ilman mitään pintamateriaalia. Enpä siis vieläkään tiskaa tai tee mitään koko keittiöllä kun se ei kestä edes kahta desiä vettä ilman et koko rumba aloitetaan alusta. Kohta ne varmaan purkaa kaapit taas pois et voivaat asentaa lattian.. Idiootit.
En tykkää olla töissä. En yhtään, vituttaa vain ja tekis mieli irtisanoa itsensä. Se ei kuitenkaan olisi kovin fiksua, varsinkaan juuri nyt. Mutta jos asiat menee hyvin, kesästä saattaa tulla hyvin toisenlainen miltä tällä hetkellä näyttää. Tai sitten ei.
Ainiin. Tolla ihanalla on kotivakuutuksessa vastuuvakuutus. Joten maksankin koko remontista vain 100€. "Jee!"