Elämä on
Tähän oli määrä kirjoittaa helvetillisen pitkä ja tylsä analyysi ihmismielen toiminnasta ja ajatusten koostumisesta mutta olen jo kirjoittanut niistä enemmän kuin laki sallii (kts. ensimmäisiä entryjäni) joten tyydynpä vain antamaan pienen koosteen ryhmäilmiöstä nimeltä "mindtterfly effect":
- Jotta mahdollisimman moni ryhmässä voisi olla tyytyväinen, täytyy huomattavasti suuremman osan myötäillä ryhmän tavotteita
- Ryhmän tyytyväisyyden säilyttämiseksi tarvitaan jatkuvia virikkeitä joka on paradoksaalista sillä...
- Yksilön virikkeiden saaminen on useimmiten ristiriidassa muiden yksilöiden tavoitteiden kanssa joka aiheuttaa eturistiriitoja
- Koko ryhmähenki voidaan pilata yhden vahvan yksilön tyytymättömyydellä, tämä tekee ryhmästä kokonaisvaltaisuudessaan tyytymättömän
- Ryhmähenki palautetaan poistamalla ristiriitainen henkilö ryhmästä tai korvaamalla uudella. Toisinaan ryhmä jakautuu koska monet ryhmästä saattavat olla ristiriitaisen yksilön puolella.
Ryhmä voi kattaa kahden tai useamman henkilön yhteisön riippumatta tavoitteellisesta kontekstista. Ideana ilmiö ei ole mitenkään uusi mutta edelleen varsin toimiva. Esimerkkejä ajatuksen toimimisesta on mafiaperheet, hallitukset, puolueet, yhdistykset, yritykset, ystäväpiirit jne. Huomioitakoon kuitenkin että myös pirstaloitunut ryhmä voi toimia kokonaisuutena joka vain sisältää useampia keskenään ristiriidassa olevia ryhmiä, tällöin ryhmäkokonaisuutta voidaan jo kutsua ilmiöksi, sillä sen aatteellinen kokonaisuus ei hajoa ryhmien jakaantumiseen. Mielenkiintoiseksi ilmiön tekee se, että täysin ristiriitaiset ryhmät tavoittelevat samaa asiaa myöntämättä sitä.
Myös parisuhdetta voidaan kuvata tietynasteiseksi tavoitteelliseksi (kahden hengen) ryhmäksi koska se käyttäytyy rakenteeltaan samalla tavalla, mutta se on sinäänsä kehittyneempi pyrkien muodostamaan toisenlaisia ratkaisumalleja ryhmähengen palauttamiseksi. Ratkaisumallien epäonnistuessa noudatetaan ryhmän jakautumisen periaatteita.
Kysymys kuuluukin, tulisiko ryhmien omaksua parisuhteentapaisia vaihtoehtoisten ratkaisumallien kokeilemista vai pitäisikö parisuhteiden noudattaa eläimelliseen tapaan pelkästään jakaantumisen periaatetta eturistiriidoissa?
Nimim. Endorfiinia etsimässä(kö?)
EDIT: Linkkasin (ainakin osan) noista mainitsemistani aiemmista entryistä tämän entryn tagin alle