Ei olisi pitänyt katsoa aamulla vanhoja BB jaksoja. Nyt pitää tehdä töitä, ettei morkkistais koko päivä ja siten mene työt vituralleen
( Read more... )
1) Mistä tiedät ettei ole tulossa? Tuo kysymyshän, jonka esitit, tarkoittaa ettei ikinä koskaan milloinkaan ole muutosta tulossa ja siihen minä en usko. Joku muutos tapahtuu jossakin vaiheessa, mutta mikä, milloin ja miten on vielä epäselvää.
3) Mitä sulle jää, jos jätät haaveet pois? Ei sitä vähääkään sisältöä elämään.
4) Kun olet toivosi heittäny kankkulan kaivoon, se näkyy ulospäin ja uudet ihmiset ei kovin helposti lähesty masentuneen näköisiä yksilöitä.
5) Jos sisältä voi hyvin, se näkyy myös ulospäin (olemus on pirteempi, hymy irtoaa helpommin yms pientä). Sisäiseen muutokseen puolestaan menee pitkään. Mun esim pitäs hyväksyä, että olen nainen ja en ole yhtään huonompi kuin miehetkään. On vaan niin pirun vaikee muuttaa ajatuksiaan, kun ne eivät ole itsestä lähtöisin ja on itse erimieltä. Helpompaa se on, jos itse kyllästyy omaan ajatusmaailmaansa ja haluaa itse muuttaa ajattelutapojaan.
ps. Sukat jalassa olis varmaan ollu aika karseeta. pps. Joo foksi on vähän tylsä. Mieluummin tanssin fuskua, jota voi tanssia samojen musiikkien tahtiin kuin foksia, kun fuskussa on paljon pyörähdyksiä eikä vaan päämäärätöntä kävelyä. Nopeet pyörähykset on kivoja valssissa, mutta Esa ei voi tehdä niitä montaa putkeen, kun sillä lentää muuten laatta. :D Valssia on ainakin meillä koulussakin tanssittu, että se on varmasti tutumpi ku foksi. Kaduttaako kurssille meno?
1) Jos tulee muutos, jota epäilen ettei tule vuosiin tapahtumaan, en tiedä jaksanko odottaa niin kauan kunnes muutos tapahtuu. Enää en jaksa suunnitella asioita vuosia eteenpäin. Tällä hetkellä se on ehkä muutama kuukausi aina eteenpäin (joka meikäläisen olemattomalla elämällä ei ole kovin vaikea juttu).
3) Mitäkö jää? No jää se mitä nykyäänki on, eli ei oikein mitää. Ehkä se kertoo jotain, että jos saan haleja, niin ne on ehkä joskus äipältä tai kihloissa olevalta naiselta....että ei kovin vahvasti mene.
4) Olen tuota yrittänyt, että kun olen ihmisten joukossa, yritän tosissaan olla ajattelematta masentavia ajatuksia. Jos se olisi toiminut, niin en olisi tässä jamassa.
5) No ei hymyn irtoamisessa välttis ole ongelmaa, mutta se, että hymyilee ei tarkoita, että ihminen on onnellinen. Iloiseksi minut voi saada todella pienistäkin asioista, mutta onnellisuus on enää häilyvä haave. Noita ajatuksia olen yrittänyt muuttaa. Kun lopputuloksena on, että mikään ei muutu, on sitä vajonnut takaisin siihen mistä lähti ja vielä kurjemmalla fiiliksellä, kun ei taaskaan onnistunut.
ps. Joo muistin kun sanoit jotain sukista, ni en halunnu edes koittaa ottaa lenkkareita pois. pps. No ei sillee. Toki olisi ollut mukavampaa jos parina olisi yhtä vasta-alkaja kuin minäkin tai sitten jo toista tai useampaa kertaa kurssilla ollut. Nyt on sellainen minua lyhyempi, joka meinaa viedä oikein urakalla (viimeksi väsyi käsi, kun en jaksanut enää pakottaa) ja hän on vähän tapoihin kangistunut vasta-alkaja tanssissa (eli on jo vähän tanssinu, mutta ei ole saanut opetusta koskaan). Mutta menin kurssille sillä periaatteella, että opettelen siellä askeleet ja ehkä jos saan huijattua jonkun tutun vapaa-ajalla harjoittelupariksi, niin voisi opetella sulavuutta, vientiä jne jne.
1) Voithan sä koiran hankkia millon vaan. Kyllä mä uskon, että sä sellasen kanssa pärjäisit. Ja olen kuullut, että koira on hyvä väline, kun tutustutaan vieraisiin ihmisiin (oudot saattaa tulla kyseleen koirasta jne).
3) Eli etkö sä haaveile?
4) Sun aikasempien merkintöjen perusteella mulle on jääny kuva, että seurassa sulla on hauskaa ja ne masisajatukset tulee päälle kunnolla vasta seuran häipymisen jälkeen, mutta ehkä mä oon vaan lukenu huonosti tai muistan väärin.
5) Mitä on onnellisuus? Sun täytyy ensin määritellä se itelles ennen kuin voit pyrkiä sitä kohti.
Ps. Mä olin aluksi sukilla ja ne luisti aivan älynä. Jopa niin paljon, että yks tyyppi siirsi minut oikeaan paikkaan enkä edes ite sitä huomannu ennen kuin olin siinä eri paikassa. :D Herätti hilpeyttä koko porukassa. Pps. Juu se vienti ja sulavuus tulee harjotellessa. Askeleet voi oppia yhdessä illassa, mutta vientiä ja sulavuutta ei. Vastaavasti naisella voi mennä pitkään oppia olemaan vietävänä. Se on muuten pahinta, kun on oppinu jonku väärin ja sitä väärää toistaa koko ajan. On älyttömän vaikee oppia eroon niistä virheistä (varsinkin, jos niistä ei tiedä).
1) Koira on muuten kiva, mutta mulla tekee tiukkaa pitää mun kasvit (lue yksi jukkapalmu) hengissä, niin miten on sitten koiran laita. Kuiteski jos koiran ottaisin, ni sen pitäisi olla koiran kokonen ja ne vaatii aikalailla huolenpitoa. Mitä olen muiden koiria hoidellu, ni ei kadulla niinkää ihmiset tullu juttelemaan, mutta vähän syrjemmässä hieman enemmän (esim. mökillä).
3) Aika vähän enää. Joskus erehdyn vähän, mutta kyl ne sitte katoaa melko pian.
4) Aikalailla noin...ja tietty riippuu seurasta. On käynyt niinkin, että olen menny innoissani seuraan, mutta kun puheenaiheet ovat olleet tietynsuuntaisia, niin parempi olisi ollut lähteä samantien pois.
5) Onnellisuus on mielestäni sitä, että voi herätä aamulla iloisena siitä, että herää, voi mennä nukkumaan iloisena, että tulee heräämään. On elämässä sellaiset asiat kohdallaan, jotka ovat itselle tärkeitä. Sitä hyvin pitkälle pidän onnellisuutena. Se on minusta aina jotenki metkaa, kun ihmiset yht'äkkiä sanovat, että nyt ovat onnellisia. Minusta jokin pieni hyvä tapahtuma ei tee onnelliseksi...vain iloiseksi. Jos se tapahtuma jatkuu ja kehittyy, niin sitten ehkä voi olla onnellinen.
Pps. Kyl mä eräänki kerran mainitsin, että mihinkäs tämä pari on nyt mua viemässä :P Mulla on täys työ keskittyä askeliin ja siihen, että olisi edes jonkinmoinen rytmi. Siitä sitten myöhemmin jos keskittyisi naisen taltuttamiseen, jos niin voisi sanoa ;)
1) Koira osaa kyllä ilmottaa, kun vesi on loppu tai nälättää tai pitää päästä ulos. Mun kasvit ei ainakaan osaa ilmottaa sitä tai edes muistuttaa olemassaolostaan. Kaikki koirat vaatii huolenpitoa koosta riippumatta. Enemmänki on niitä rotukohtaisia eroja (esim. liikunnan suhteen). Mä aattelin, että ku koiran hommaan, sen kanssa käydään joku perus tottelevaisuus-kurssi (ihan siksikin, että minä opin ja saan sieltä ohjausta) ja jos asuu sellasella paikkakunnalla, missä järjestetään pentutapaamisia (pennut saa remuta keskenään, joillakin eläinlääkäriasemilla järjestetään tämmöstä) niin kävis sitten niissä. Siellä nyt ainakin on seuraa ja ainakin yks juttelun aihe.
4) Nimeä ne juttelun aiheet, jotka saa sun mielialan laskemaan.
5) Onko onnellisuus sitä, että menee koko päivä hyvin? Vai mahtuuko sinne huonojakin hetkiä?
Pps. Kannattaa huomautella jatkossakin. Ei välttämättä muuten hoksaa pyrkiä siitä viemisestä pois. :D
1) Mutta koira ei osaa soittaa kännykällä mulle kun olen muualla, että ressukka tarvisi ruokaa jne. Eli aina pitäisi joko olla paikalla tai hommata koiranlikka. Juu ei se tottelevaisuuskurssi tekis yhtää pahaa aika isolle osalle koirista (ja lähinnä omistajista), mitä seuraa ihmisten koiria.
4) Lapset, parisuhde, liitot, romantiikka....siis kaikenmoiset asiat, joita en saa tai en halua vaikka niitä yleensä halutaan.
5) Onnellisuus on sitä, että menee esim. koko vuosi sillee, että siihen mahtuu enemmän iloisuutta kuin morkkistelua tai pahaa oloa....eli pidemmän ajan asia.
Pps. Viime kerralla sanoin asiasta viitisen kertaa...sitten väsyi käsi ja aloin keskittymään vain omiin askeliin.
3) Mitä sulle jää, jos jätät haaveet pois? Ei sitä vähääkään sisältöä elämään.
4) Kun olet toivosi heittäny kankkulan kaivoon, se näkyy ulospäin ja uudet ihmiset ei kovin helposti lähesty masentuneen näköisiä yksilöitä.
5) Jos sisältä voi hyvin, se näkyy myös ulospäin (olemus on pirteempi, hymy irtoaa helpommin yms pientä). Sisäiseen muutokseen puolestaan menee pitkään. Mun esim pitäs hyväksyä, että olen nainen ja en ole yhtään huonompi kuin miehetkään. On vaan niin pirun vaikee muuttaa ajatuksiaan, kun ne eivät ole itsestä lähtöisin ja on itse erimieltä. Helpompaa se on, jos itse kyllästyy omaan ajatusmaailmaansa ja haluaa itse muuttaa ajattelutapojaan.
ps. Sukat jalassa olis varmaan ollu aika karseeta.
pps. Joo foksi on vähän tylsä. Mieluummin tanssin fuskua, jota voi tanssia samojen musiikkien tahtiin kuin foksia, kun fuskussa on paljon pyörähdyksiä eikä vaan päämäärätöntä kävelyä. Nopeet pyörähykset on kivoja valssissa, mutta Esa ei voi tehdä niitä montaa putkeen, kun sillä lentää muuten laatta. :D Valssia on ainakin meillä koulussakin tanssittu, että se on varmasti tutumpi ku foksi. Kaduttaako kurssille meno?
Reply
3) Mitäkö jää? No jää se mitä nykyäänki on, eli ei oikein mitää. Ehkä se kertoo jotain, että jos saan haleja, niin ne on ehkä joskus äipältä tai kihloissa olevalta naiselta....että ei kovin vahvasti mene.
4) Olen tuota yrittänyt, että kun olen ihmisten joukossa, yritän tosissaan olla ajattelematta masentavia ajatuksia. Jos se olisi toiminut, niin en olisi tässä jamassa.
5) No ei hymyn irtoamisessa välttis ole ongelmaa, mutta se, että hymyilee ei tarkoita, että ihminen on onnellinen. Iloiseksi minut voi saada todella pienistäkin asioista, mutta onnellisuus on enää häilyvä haave. Noita ajatuksia olen yrittänyt muuttaa. Kun lopputuloksena on, että mikään ei muutu, on sitä vajonnut takaisin siihen mistä lähti ja vielä kurjemmalla fiiliksellä, kun ei taaskaan onnistunut.
ps. Joo muistin kun sanoit jotain sukista, ni en halunnu edes koittaa ottaa lenkkareita pois.
pps. No ei sillee. Toki olisi ollut mukavampaa jos parina olisi yhtä vasta-alkaja kuin minäkin tai sitten jo toista tai useampaa kertaa kurssilla ollut. Nyt on sellainen minua lyhyempi, joka meinaa viedä oikein urakalla (viimeksi väsyi käsi, kun en jaksanut enää pakottaa) ja hän on vähän tapoihin kangistunut vasta-alkaja tanssissa (eli on jo vähän tanssinu, mutta ei ole saanut opetusta koskaan).
Mutta menin kurssille sillä periaatteella, että opettelen siellä askeleet ja ehkä jos saan huijattua jonkun tutun vapaa-ajalla harjoittelupariksi, niin voisi opetella sulavuutta, vientiä jne jne.
Reply
3) Eli etkö sä haaveile?
4) Sun aikasempien merkintöjen perusteella mulle on jääny kuva, että seurassa sulla on hauskaa ja ne masisajatukset tulee päälle kunnolla vasta seuran häipymisen jälkeen, mutta ehkä mä oon vaan lukenu huonosti tai muistan väärin.
5) Mitä on onnellisuus? Sun täytyy ensin määritellä se itelles ennen kuin voit pyrkiä sitä kohti.
Ps. Mä olin aluksi sukilla ja ne luisti aivan älynä. Jopa niin paljon, että yks tyyppi siirsi minut oikeaan paikkaan enkä edes ite sitä huomannu ennen kuin olin siinä eri paikassa. :D Herätti hilpeyttä koko porukassa.
Pps. Juu se vienti ja sulavuus tulee harjotellessa. Askeleet voi oppia yhdessä illassa, mutta vientiä ja sulavuutta ei. Vastaavasti naisella voi mennä pitkään oppia olemaan vietävänä. Se on muuten pahinta, kun on oppinu jonku väärin ja sitä väärää toistaa koko ajan. On älyttömän vaikee oppia eroon niistä virheistä (varsinkin, jos niistä ei tiedä).
Reply
3) Aika vähän enää. Joskus erehdyn vähän, mutta kyl ne sitte katoaa melko pian.
4) Aikalailla noin...ja tietty riippuu seurasta. On käynyt niinkin, että olen menny innoissani seuraan, mutta kun puheenaiheet ovat olleet tietynsuuntaisia, niin parempi olisi ollut lähteä samantien pois.
5) Onnellisuus on mielestäni sitä, että voi herätä aamulla iloisena siitä, että herää, voi mennä nukkumaan iloisena, että tulee heräämään. On elämässä sellaiset asiat kohdallaan, jotka ovat itselle tärkeitä. Sitä hyvin pitkälle pidän onnellisuutena. Se on minusta aina jotenki metkaa, kun ihmiset yht'äkkiä sanovat, että nyt ovat onnellisia. Minusta jokin pieni hyvä tapahtuma ei tee onnelliseksi...vain iloiseksi. Jos se tapahtuma jatkuu ja kehittyy, niin sitten ehkä voi olla onnellinen.
Pps. Kyl mä eräänki kerran mainitsin, että mihinkäs tämä pari on nyt mua viemässä :P Mulla on täys työ keskittyä askeliin ja siihen, että olisi edes jonkinmoinen rytmi. Siitä sitten myöhemmin jos keskittyisi naisen taltuttamiseen, jos niin voisi sanoa ;)
Reply
4) Nimeä ne juttelun aiheet, jotka saa sun mielialan laskemaan.
5) Onko onnellisuus sitä, että menee koko päivä hyvin? Vai mahtuuko sinne huonojakin hetkiä?
Pps. Kannattaa huomautella jatkossakin. Ei välttämättä muuten hoksaa pyrkiä siitä viemisestä pois. :D
Reply
Juu ei se tottelevaisuuskurssi tekis yhtää pahaa aika isolle osalle koirista (ja lähinnä omistajista), mitä seuraa ihmisten koiria.
4) Lapset, parisuhde, liitot, romantiikka....siis kaikenmoiset asiat, joita en saa tai en halua vaikka niitä yleensä halutaan.
5) Onnellisuus on sitä, että menee esim. koko vuosi sillee, että siihen mahtuu enemmän iloisuutta kuin morkkistelua tai pahaa oloa....eli pidemmän ajan asia.
Pps. Viime kerralla sanoin asiasta viitisen kertaa...sitten väsyi käsi ja aloin keskittymään vain omiin askeliin.
Reply
Reply
Reply
Leave a comment