Soittakaa kirkolle, kun poika äsken kuoli! :'(
Olen ollut monessa Sentencediin liittyvässä asiassa ensimmäinen, mutta nyt tuntuu siltä kuin olisin aina ollut viimeinen. Olin ensimmäinen joka tiedettävästi sai laillisin keinoin hankittua Funeral-albumin. Olen ollut kesän aikana kolmella keikalla ja kaikilla olen ollut eturiv(e)issä. Olin ensimmäisten joukossa odottamassa Nivalan keikkaa jo noin 10 ennen sen alkua. Olimme siellä jopa ennen bändiä. Olin ruumiinvalvosjais-keikalla ensimmäinsenä odottamassa ja pääsin auttamaan lavasteiden teossa Kukkohovin pyynnöstä. Jei!:D (Sain skenepisteen.) Sitten, kun olin auttanut lavatuksissa, pääsin pyörimään sisällä monta tuntia ennen muuta väkeä. Ostin siinä samassa itselleni, ja hannalle syntymäpäivälahjaksi, the hautajaispaidat. Taas kerran olin ensimmäisenä. Sitten, kun keikka loppui, kaikki tuntui jotenkin niin erilaiselta. Oli taas se sama tunnelma mikä oli Nivalan jälkeen, mutta niin monta kertaa voimakkaampana etten osaa sanoin kuvata. Sain minä lavalta pullon ja soittolistan, se piristivät noin 5 sekuntia, mutta siihen se sitten jäikin.
Romahdus, ahdistun, suru, kaikkea mitä voikaan keksiä. Oli kylmää ja tyhjää niin henkisesti kuin fyysisesti. Nyt en aio unohtaa vaan varejella muistoa huolella.
Tuntuu koin osa minusta olisi kuollut, ja muu osa koittaa puolustautua miekoin ja kilvin jotain tuntematonta voimaa vastaan.
Lohduttaa saa mutta siitä on tuskin apua. Tästä lähtien "minä pukeudun surupukuun
ja surupuku on musta."
Villen sanat "see you in hell" "helvetissä nähdään" tuovat eräänlaista lohtua siitä, että näen heidät vielä, mutta siihen ai auta muuta kuin toivoa. Sytytän tänään taas kynttilät palamaan ja tällä kertaa ne saavat palaa loppuun asti.
Romahdus, ahdistun, suru, kaikkea mitä voikaan keksiä. Oli kylmää ja tyhjää niin henkisesti kuin fyysisesti. Nyt en aio unohtaa vaan varejella muistoa huolella.
Tuntuu koin osa minusta olisi kuollut, ja muu osa koittaa puolustautua miekoin ja kilvin jotain tuntematonta voimaa vastaan.
Lohduttaa saa mutta siitä on tuskin apua. Tästä lähtien "minä pukeudun surupukuun
ja surupuku on musta."
Villen sanat "see you in hell" "helvetissä nähdään" tuovat eräänlaista lohtua siitä, että näen heidät vielä, mutta siihen ai auta muuta kuin toivoa. Sytytän tänään taas kynttilät palamaan ja tällä kertaa ne saavat palaa loppuun asti.